Kaleva julkaisi tiistaina tusinan verran nimiä. Ryhmä nuoria kiekkoilijoita, joille on helppo povata valoisaa tulevaisuutta lajin parissa.
On todennäköistä, että suurin osa näistä 12 pelaajasta saa jääkiekosta itselleen ammatin. Osa juurtuu kotimaiseen Liigaan, osa etenee pidemmälle – aina NHL:ään asti.
Järki on silti syytä pitää matkassa.
Pelaajat ovat iältään vasta 15–17-vuotiaita. Matkalla ehtii tapahtua paljon, moni asia voi mennä pieleen. Elämässä kaikkea ei kannata laskea yhden kortin varaan.
Onneksi valtaosa nykyisistä kärppäjunioreista ymmärtää panostaa opiskeluun. Viereisellä listallakin on kourallinen pelaajia, jotka ovat koulunpenkillä säntillisiä ysin oppilaita.
Kärppien juniorijoukkueiden taso on äärimmäisen kova. Oheinen lista on monen asiantuntijan näkemys, ei absoluuttinen totuus.
Nimilistalle oli niin paljon tunkua, että rajanveto oli vaikeaa.
Täytyy muistaa, että pelaajat kehittyvät eri aikaan.
Mika Pyörälä oli vielä B-juniorina keskinkertainen pelaaja, kohta hän on Kärppien liigahistorian kaikkien aikojen paras maalintekijä. Pyörälä on myös maailmanmestari, jolla on 37-vuotiaana vyöllään otteluita Liigan lisäksi niin NHL:stä ja KHL:stä kuin Ruotsin ja Sveitsin pääsarjoista.
Vanhemman polven kärppäkannattajat muistavat yhä 1960-luvun taitteen sukupolven.
Kai Suikkanen (s. 1959) ja häntä vuotta nuoremmat Reijo Ruotsalainen, Kari Jalonen, Juha Huikari, Pekka Arbelius sekä Pekka Tuomisto loivat pohjan seuran nousukiidolle ja ensimmäiselle Suomen mestaruudelle.
Seuraavaa superikäluokkien kärppärypäs syntyi 1980-luvun alussa. Sen kärkiniminä loistavat Pyörälän ohella Jari Viuhkola, Lasse Kukkonen, Pekka Rinne, Janne Pesonen, Jussi Jokinen ja Joni Pitkänen.
Kärppien aikasykli näyttää noudattavan tasaista parinkymmenen vuoden kaavaa, sillä seuran 2001–2003 -syntyneiden poikien ikäluokista on kasvamassa seuraava suurempi kultainen sukupolvi.
2001-syntyneistä oululaispelaajista kukaan ei ole Kaapo Kakon (TPS) tasoinen tähtilupaus. Kärppien kärki on kuitenkin terävä kuin partaveitsi.
2002- ja 2003-ikäluokissa kärki terävöityy entisestään ja taso laajenee.
Kärpillä on käsissään positiivinen ongelma. Laadukkaita, maajoukkuetason osaajia on joukkueissa ylitarjontaan asti. Valmentajilla ja seuraväellä on koko ajan mietintämyssy päässä, kun he yrittävät löytää jokaiselle pelaajalle parhaan mahdollisen urapolun.
Muissa seuroissa lupaukset nousisivat nopeammin Liigaan asti.
Kärpillä on varaa olla tavoittelematta pikavoittoja.
Se on myös nuorien pelaajien etu.