Ko­lum­bia vaati pant­ti­van­ke­ja va­paak­si

Jopa miljoonat kolumbialaiset ovat marssineet ympäri maata järjestetyissä mielenosoituksissa. Valkoisiin t-paitoihin pukeutuneet ja valkoisia nenäliinoja heiluttaneet mielenosoittajat vaativat sieppausten ja väkivallan lopettamista maassa, jossa on yli 40 viime vuoden aikana kadonnut tuhansia ihmisiä.

Tuhannet ihmiset kokoontuivat Medelliniin osoittamaan mieltään Kolumbiaa riivaavia sieppauksia vastaan.
Tuhannet ihmiset kokoontuivat Medelliniin osoittamaan mieltään Kolumbiaa riivaavia sieppauksia vastaan.
Kuva: GERARDO GOMEZ

Jopa miljoonat kolumbialaiset ovat marssineet ympäri maata järjestetyissä mielenosoituksissa. Valkoisiin t-paitoihin pukeutuneet ja valkoisia nenäliinoja heiluttaneet mielenosoittajat vaativat sieppausten ja väkivallan lopettamista maassa, jossa on yli 40 viime vuoden aikana kadonnut tuhansia ihmisiä.

"Toivomme, että kansainvälinen yhteisö tukee Kolumbiaa, jotta tämä maatamme vaivaava vitsaus saadaan kitkettyä", mielenosoitukseen pääkaupungissa Bogotassa osallistunut entinen presidentti Cesar Gaviria vetosi.

Valtion työntekijät saivat mielenosoituksen vuoksi vapaapäivän. Myös muun muassa kaupat ja pankit sulkivat ovensa ja lentoliikenne keskeytettiin hetkeksi keskipäivällä, kun autontorvien, kirkonkellojen ja vihellysten kakofonia täytti kaupunkien keskustat.



Hallitus ei suostu vaihtokauppoihin


Mielenosoitukset nähtiin harvinaisena yhtenäisyyden osoituksena yli 44 miljoonan ihmisen maassa.

Väki lähti kaduille sen jälkeen, kun Kolumbian suurin sissijärjestö, vasemmistolainen Farc, ilmoitti viime viikolla 11:den panttivankina pitämänsä poliitikon kuolleen armeijan iskussa. Hallitus on kiistänyt armeijan osallisuuden, ja syyttää Farcia poliitikkojen teloittamisesta.

Farc sieppasi poliitikot vuonna 2002. He kuuluivat muun muassa kolmen amerikkalaisen kanssa panttivankeihin, jotka Farc on aikaisemmin halunnut vaihtaa 500:aan vankilassa istuvaan taistelijaansa.

Presidentti Alvaro Uribe lupasi kesäkuussa vapauttaa 150 vangittua vasemmistosissiä toivoen, että Farc vapauttaisi sieppaamansa ihmiset. Poliitikkojen kuolema vaikuttaa kuitenkin jälleen haudanneen haaveet neuvotteluyhteyden luomisesta hallituksen ja Farcin välille.

"Emme voi sallia kapinallisten vapauttamista vankilasta, jotta he pääsisivät tappamaan lisää ihmisiä", Uribe sanoi torstaina. Myös Uriben isä tapettiin Farcin kaappauksessa 20 vuotta sitten.



Eniten sieppauksia maailmassa


Kolumbian hallitus arvioi maan sissiryhmien ja muiden rikollisjoukkojen pitävän tällä hetkellä panttivankinaan noin 3 000:a ihmistä.

Vuonna 2004 YK nimesi Kolumbian pahimmaksi humanitaariseksi kriisipesäkkeeksi läntisellä pallonpuoliskolla.

Kolumbiassa siepataan eniten ihmisiä maailmassa, noin 1 900 ihmistä vuodessa, ja murhatilastot ovat maailman kärkitasoa.

Ei olekaan ihme, että turvallisuussektori on maan suurin työnantaja.



Yhteiskunnan eliitti suurimmassa vaarassa


Suurimmassa vaarassa ovat yhteiskunnassa korkeassa asemassa olevat ihmiset, kuten poliitikot. Useimmiten sieppausten takana ovat pikkurikolliset, jotka myyvät uhrinsa sisseille ja muille rikollisryhmille. Panttivangeista vaaditaan usein lunnaita.

Toista kauttaan istuva presidentti Uribe on käyttänyt kovia otteita kapinallisia vastaan.

Rikollisuus onkin vähentynyt ja talous kasvanut, vaikka yhäkin noin puolet kolumbialaisista elää köyhyysrajan alapuolella.

Maa on yhä myös yksi maailman suurimmista huumeiden tuottajista.

Ilmoita asiavirheestä