Voimakkaasta maanjäristyksestä ja tuhoisasta tsunamista alkanut katastrofi Japanissa laajeni lauantaina entistä suurempiin mittasuhteisiin. Turvajärjestelmät pettivät Fukushiman ydinvoimalassa niin pahasti, että jo tässä vaiheessa voi puhua vakavasta ydinturmasta.
Vielä on kuitenkin mahdotonta sanoa, kuinka tuhoisasta ydinonnettomuudesta on loppujen lopuksi kysymys. Se selviää vasta lähipäivien, -viikkojen ja -kuukausien aikana. Lauantaina näytti huolestuttavien ensimmäisten uutisten jälkeen siltä, että ydinvoimalalle aiheutuneet tuhot eivät olisi sittenkään pahimpia mahdollisia.
Onnettomuus voi tiettyyn mittaan selittyä sillä, että kyseinen voimala on noin 40 vuotta vanha. Kysymys kuuluu, olivatko voimalan turvajärjestelyt viimeisen päälle ajan tasalla ja oliko niissä varauduttu pahimpiinkin uhkakuviin. Erittäin voimakkaan maanjäristyksen ja kymmenen metrin hyökyaallon yhdistelmä voi tosin olla uhkakuva, johon on yksinkertaisesti mahdotonta valmistautua ennalta.
Maanjäristyksen ja tsunamin vaatimien ihmisuhrien ja aiheuttamien taloudellisten tuhojen määrä nousee ilman ydinturmaakin tähtitieteellisiksi. Tuhot ovat ainakin väliaikaisesti voimakas isku maailman kolmanneksi suurimmalle talousmahdille. Vasta myöhemmin selviää, miten tämä kaikki vaikuttaa maailmantalouteen.
Jo pelkkä maanjäristys ja tsunami palauttivat koko maailman mieliin suomalaisiinkin kipeästi iskeneen maanjäristyksen ja tsunamin Thaimaassa tapaninpäivänä 2004. Ydinturma kääntää puolestaan ajatuksia historian tähän asti pahimpaan ydinvoimalaonnettomuuteen Ternobylissä. Siitä tulee huhtikuussa kuluneeksi 25 vuotta.
Japanin katastrofi liippaa läheltä myös Oulua. Tuhon keskipisteessä oli yli miljoonan asukkaan Sendai, joka on Oulun läheinen partnerikaupunki. Siellä on Finnish Wellbeing Center, johon monilla oululaisilla on läheiset yhteydet.
Tässä vaiheessa on tärkeintä, että kaikki voimat kohdistetaan pelastustoimiin. Japani on niin vauras ja maanjäristysten varalta hyvin varautunut yhteiskunta ja kansalaiset niin rauhallisia, ettei Japani aivan vähällä pyydä apua muilta. Lisäksi sikäläisessä rakennustekniikassa on kiinnitetty paljon huomiota järistyskestävyyteen. Avuntarve kuitenkin täsmentyy vasta ajan kanssa. Jos avunpyyntö tulee, Suomenkin on siihen vastattava.
Toisin kuin Thaimaan tsunamin jälkeen, Suomen viranomaisten toimet näyttävät nyt asianmukaisilta. Pahimmilla tuhoalueilla oli kuitenkin vielä tavoittamatta runsaasti suomalaisia. Se voi tarkoittaa, että suruviestejä tulee Suomeenkin.
Katastrofin jälkeen on odotettavissa uusi keskustelukierros ydinvoiman turvallisuudesta, etenkin voimaloiden rakentamisesta maanjäristysherkille alueille. Olisi silti yllätys, jos ilmastonmuutoksen takia ydinvoima kirvoittaisi niin voimakkaan ei ydinvoimalle -reaktion kuin vaikkapa Ternobylin jälkeen. Suomessa tapahtumat voivat tuoda yhä lisää kierroksia vaalikeskusteluun.