Merikosken voimalaitos sai tiistaiaamuna uuden juoksupyörän yhteen kolmesta turbiinistaan. Halkaisijaltaan 4,6-metrinen, viisisiipinen perämoottorin potkurilta näyttävä pyörä pyörittää veden voimalla generaattoria, joka tuottaa sähköä. Voimalaitoksessa on kaikkiaan kolme konetta, jotka tuottavat sähköä.
"Juoksupyörä päätettiin uusia samalla kun generaattorin muita osia uusittiin. Ajattelimme, että on taloudellisesti kannattavaa uusia myös pyörä", Oulun Energian energiatuotannon ja kaukolämmön johtaja Jukka Salovaara kertoo. Kaikkiaan koneiston eli generaattorin ja turbiinin remonttiin uppoaa Salovaaran arvion mukaan kolmisen miljoonaa euroa.
Enemmän energiaa
Remontissa on korjattu myös turbiinin betonirakenteita sekä uusittu staattori, jossa sähkö lopulta syntyy.
"Tänä kesänä olemme olleet siinä mielessä ajoituksen kannalta onnekkaita, että kuivuuden takia ohijuoksutuksia ei ole juurikaan tarvinnut tehdä eikä tuotantotappioita ole ollut, joten olemme voineet hyvin pitää yhtä konetta remontissa", Salovaara arvioi. Koneen purkaminen alkoi toukokuun lopulla ja uusi pyörä pyörittää vettä näillä näkymin syyskuun lopulla.
Vanhassa pyörässä oli neljä siipeä ja uudessa viisi. "Tästä saa paremmalla hyötysuhteella enemmän energiaa. Siivet ovat myös hieman käyremmät verrattuna edelliseen", Oulun Energian energiainsinööri Mikael Tervaskanto kertoo.
Täydellä teholla pyörä tuottaa noin 10 prosenttia enemmän sähköä kuin entinen. Voimalaitoksen teho kasvaa lisää ensi kesänä, kun laitoksen toisessa päässä oleva alkuperäinen juoksupyörä uusitaan. Keskimmäinen pyörä on uusittu vuonna 1994.
"Kymmenen vuotta sitten uusittu turbiini kannatti uusia, koska tekniikka on mennyt eteenpäin. Tällaista uutta juoksupyörää ei ollut 10 vuotta sitten saatavilla", Jukka Salovaara sanoo.
"Juoksupyörät ovat lähtökohtaisesti todella pitkäikäisiä", Tervaskanto jatkaa. Uudella pyörällä pyöritetään vesimassoja todennäköisesti kymmeniä vuosia.
Oulujoen vesimassojen paine tuntuu teräksisen sulkuluukun takana, kun laskeudumme alas kuiluun 15-metrisiä tikkaita vesitien pohjalle.
"Nämä vesitiet on rakennettu sota-aikana ja ne ovat kestäneet hirveän hyvin", Mikael Tervaskanto kertoo.
Talvisota muutti aikoinaan voimalaitoksen rakentamissuunnitelmia. Juurin kun rakennustyöt oli käynnistetty, syttyi sota. Miesten ollessa rintamalla voimalaitosta rakensivat naiset ja iäkkäämmät miehet. Rakennustöissä oli myös venäläisiä sotavankeja.
Historia näkyy
1980- ja 1990-luvuilla Merikosken voimalaitoksen padotuskorkeudesta kiisteltiin kovin sanoin. Padotuskorkeus nostettiin 11 metriin vuonna 1997.
Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus on edelleen monin paikoin alkuperäisessä asussaan myös sisältä. Voimalaitoksessa toimii myös pieni museo, johon yleisö pääsee tutustumaan silloin tällöin järjestettävien avoimien ovien aikaan.
Vesivoimalat rakennetaan 2000-luvulla erilaisen mallin mukaan kuin 60 vuotta sitten.
"Kukaan ei enää nykyään rakenna vesivoimalaa samanlaisella muotilla kuin Merikoski aikoinaan rakennettiin", Salovaara sanoo. Vanhat voimalat tehtiin tilavimmiksi kuin nykyiset vesivoimalat, joissa ei enää juurikaan miehitystä tarvita.
