"Rahanteko on mielenkiintoista. Raha on kaikille tuttu ja kaikki käyttävät sitä", sanoo yhdeksäs Rahapaja Oy:n toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Maarit Aarni-Sirviö.
Hän on ensimmäinen nainen perin miehisen yrityksen toimitusjohtajana. Ensimmäinen oli August Fredrik Soldán, taidemaalari Venny Soldánin isä ja kirjailija Juhani Ahon appiukko.
Rahapaja on myös siinä mielessä hyvin erikoinen yritys, että siinä on kolme kansallista rahapajaa yhdistetty samaan, suomalaiseen konserniin. Rahapaja Oy keskittyy yhdessä AB Myntverketin ja Det Norske Myntverket AS:n kanssa rahojen valmistukseen ja myyntiin.
Kajaanissa syntynyt Aarni-Sirviö aloitti Vantaalla sijaitsevassa Rahapajan pääkonttorissa huhtikuun alussa. Edellinen työnantaja oli kemianteollisuuden yritys Borealis, jonka enemmistöomistus on nykyään Abu Dhabissa.
Hän vakuuttaa, että työ kolikoiden ja mitalien parissa on hyvin mielenkiintoista. "Rahapaja on viime vuosikymmenellä muuttunut virastosta yhtiöksi. Asiakas näyttää olevan vähän liian kaukana; se on ollut jossain määrin hämmentävää, mutta siihen tulee pian muutos."
Uudistus on tulossa jo ensimmäinen kesäkuuta 2008 alkaen. Konsernirakenne muuttuu asiakaskohtaiseen toimintatapaan: käyttörahat, keräilytuotteet sekä muistamis- ja palkitsemistuotteet. Kaikki kolme toimivat Rahapajan tulosyksikköinä.
Nainen rahapajan toimitusjohtajana on hänen mukaansa vain eduksi maailmalla. Silloin erottuu joukosta. Maailman toinen naispuolinen toimitusjohtaja löytyy Australiasta.
Parin vuoden päästä
150-vuotisjuhlat
Suomi sai oman rahapajan, kun Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II antoi 1860 asetuksen Suomen omasta valuutasta, markasta. Parin vuoden päästä 150-vuotisjuhlien aikaan on suunniteltu muun muassa juhlarahaa, seminaareja ja Heurekaan näyttelyä rahan historiasta sekä lyönnistä vuosituhansien aikana.
Rahapaja Oy lyö kolikoita, mutta valmistaa niiden lisäksi myös mitaleita, kunniamerkkejä ja koruja.
Tähän mennessä Rahapaja on toimittanut kuuden euromaan käyttökolikot: Suomi, Irlanti, Kreikka, Kypros, Luxemburg ja Slovenia eli se on nykyään eurokolikoiden ykköslyöjä. Se myy kolikot keskuspankeille, valtiovarainministeriöille ja keräilijöille.
Rahapaja on tähän mennessä lyönyt kolikoita yli 30 maan tarpeisiin. Eksoottisimmat vientimaat ovat Vietnam, Thaimaa ja Nepal. Namibian ensimmäiset omat rahat lyötiin nekin Vantaalla.
Aarni-Sirviö ei halua kertoa, kuinka suuri osa yhtiön 121 miljoonan euron liikevaihdosta tulee viennistä. "Se on liikesalaisuus. Kilpailijat lukevat sellaisen uutisen liian tarkkaan."
Rahapajan valtteina vientimarkkinoilla on yhtiön teknologien osaaminen, kuten taito yhdistää erilaisia metalleja kolikoissa, kolikoiden jalokiviupotukset, värillisyys sekä suuri valmistuskapasiteetti. Käyttörahakolikoiden lyöntikoneita on konsernissa 19 kappaletta ja lisäksi viisi konetta juhlarahoja ja mitaleja varten.
"Työmme on metallien loppujalostusta ja projektien hallintaa alusta loppuun, kun jokin maa päättää vaihtaa kolikkonsa. Aina käydään kuitenkin kova kansainvälinen tarjouskilpailu", kertoo Aarni-Sirviö.