Liikkuvat äänestäjät ovat kansavallan aatelia. Heidän takiaan puolueet pysyvät valppaina. On noudatettava politiikkaa, jonka tulokset tyydyttävät kansalaisia. Usein ihmiset ovat kuitenkin niin vaateliaita, että hallituspuolueet eivät hevin onnistu miellyttämään heitä.
Opposition kannatus on usein mielipidetiedusteluissa kasvussa. Nyt on kuitenkin toisin. Opposition kannatus ei kasva -- lukuunottamatta opposition pääpuoluetta kokoomusta.
Kokoomus on jo useassa mielipidetutkimuksessa purjehtinut suosion myötätuulessa. Hyvin menneet presidentinvaalit tuuppasivat puolueelle tuhdisti lisävauhtia. Syystalvella alle 20 prosentin suosioon vajonnut kokoomus sai tuoreessa Ylen radiouutisten gallupissa maanantaina 21,5 prosentin kannatusosuuden.
Kokoomus on kuronut kiinni SDP:n etumatkaa, mutta ei keskustan. Keskusta on lisännyt kokoomuksen tapaan suosiotaan. Vaikka SDP on edelleen Suomen suosituin puolue 25,2 prosentin kannatuksellaan, keskusta on enää vajaan prosenttiyksikön jäljessä, 24,3 prosentissa. SDP ja keskusta ovatkin tutkimuksen kahden prosenttiyksikön virhemarginaali huomioiden likimain samoissa lukemissa.
Kannatussiirtymät suurten puolueiden välillä ovat kevään kuluessa olleet selviä. Tammikuussa SDP oli yli neljä prosenttiyksikköä edellä keskustaa ja yli kuusi prosenttiyksikköä edellä kokoomusta.
Tilanne alkaa muistuttaa jännittävästi vuoden 1999 eduskuntavaalien ennakkoasetelmia. Silloin kolme suurinta puoluetta kamppaili melko tasapäisesti suurimman puolueen asemasta. Lopulta kaikki päätyivät yli 20 prosentin ääniosuuteen. SDP tuli silloin niukasti suurimmaksi. Nyt kaikilla puolueilla on uudet johtajat, joiden soveltuvuutta pääministeriksi kansalaiset saattavat pohtia äänestäessään ensi maaliskuun vaaleissa.
Keskisuuriksi laskettavissa puolueissa vihreät kipusivat 9,4 prosentillaan varsin selkeästi ohi vasemmistoliiton, jonka kannatukseksi mitattiin 8,6 prosenttia. Puolueen seuraavan puheenjohtajan on tehtävä hartiavoimin töitä pitääkseen vasemmistoliiton neljänneksi suurimpana. Mahdollista tietysti on, että puheenjohtajasotkuista selviäminen kohentaa kannatusta.
Kristillisdemokraattien ponkaisu 5,3 prosenttiin on yllättävämpää kuin RKP:n hiipuminen 3,2 prosenttiin. RKP:n suosio on ollut hitaassa, mutta varmassa laskussa. Silti puolue voi edelleen odottaa pääsevänsä hallitukseen. Ruotsin kielen aseman valvominen on sille tärkeämpää kuin hallituksen koostumus.