Lapsi juoksi käytävällä. Lapsi katkaisi kynän. Kahnauksia luokkakavereiden ja opettajan kanssa. Loputon määrä Wilma-viestejä. Hankalia kouluaamuja. Ikävältä tuntuvia pesulappuja vaatteissa. Vaikeita tic-oireita. Muutokset rutiineissa aiheuttivat räjähdyksen. Asiat piti tehdä tietyllä tavalla ja tietyssä järjestyksessä. Lastensuojeluilmoitus ja kiinnipitoa ehdottava perhetyöntekijä.
Pohjois-Pohjanmaalla asuvan perheen kaikilla kolmella lapsella on neurokirjon piirteitä, ylivilkkautta ja aistiherkkyyksiä. Esikoisen kohdalla hankaluudet johtivat siihen, että hän löi kaveriaan koulumatkalla.
– Jossain vaiheessa tilanne oli äärimmäisen katastrofaalinen. On harmi, että esikoisen tilanteen piti mennä niin pitkälle ennen kuin saimme oikeanlaista apua. Sen vuoksi olemme kuitenkin osanneet vaatia sitä nuoremmille lapsille, äiti sanoo.
Äiti esiintyy jutussa nimettömänä lasten yksityisyyden suojaamiseksi.
Toimintaterapeutti on lapsen puolella
– Katri on ollut se, jolle soitan, että nyt on paniikki koulussa, voitko auttaa, äiti kertoo.
Toimintaterapeutti Katri Huotari on työskennellyt perheen lapsien kanssa jo vuosien ajan. Perheen lapset tulivat Huotarin asiakkaiksi sattumalta.
– Se oli kuin lottovoitto, äiti toteaa.
– On ollut valtavan suuri apu, kun mukana on ulkopuolinen, joka kuitenkin on selkeästi lapsen puolella ja tuntee lapsen. Se on tärkeintä, hän jatkaa.
Huotari on käynyt esimerkiksi seuraamassa tilanteita koululla. Suuressa luokassa opettajan on mahdotonta havainnoida kaikkea. Huotari on voinut auttaa koulun henkilökuntaa ymmärtämään, miksi lapsi reagoi ja mistä tilanteet johtuvat.
– Tärkeintä työssäni on saada asiakkaan lähiympäristö, usein koulu, ymmärtämään asiakkaan haasteiden taustalla olevia syitä, tunnistamaan asiakkaan potentiaali ja hyvä hänessä, Huotari sanoo.
– Kun ymmärrys syntyy yhteisen, ohjaavan keskustelun kautta, opettajilta löytyy usein jo keinot muutoksen tekemiseen. Kun ratkaisuja ei tuoda ulkopuolelta valmiina, ne on helpompi sovittaa omaan toimintaympäristöön ja ottaa luontevaksi osaksi arkea, hän jatkaa.
– Asiakkaiden kanssa tärkeintä on saada heidät uskomaan hyvään heistä itsestään. Taustalla on usein valtavasti negatiivista palautetta ja negatiivinen sisäinen puhe. Tähän auttaa se, että joku kuulee, kuuntelee ja ymmärtää ja vasta sen jälkeen auttaa muutoksessa, luo toivon siitä, että asiat helpottuvat, Huotari kuvailee.
Myös perheen vanhemmat ovat saaneet Huotarilta vinkkejä ja neuvoja sujuvampaan arkeen.
– Katrilta olemme myös saaneet positiivista palautetta siitä, miten hyvin olemme joitain tilanteita osanneet hoitaa. Hän onkin ollut ainut, jolta olemme kehuja saaneet. Muiden silmissä olemme varmaan olleet vain kurittomia kasvattajia, epäonnistuneita vanhempia ja hankalia ihmisiä, äiti toteaa.
Toimintaterapia on vähentänyt kuormitusta
Toimintaterapian myötä koulu on nykyään perheen lapsille vähemmän kuormittavaa.
– Se näkyy tietenkin myös suoraan kotona ja sisarusten välisissä suhteissa. Lapset ovat paljon rennompia, sosiaalisempia ja huumorintajuisempia, äiti sanoo
Toinen nuoremmista lapsista on voinut lopettaa toimintaterapian, sillä sille asetetut tavoitteet ovat täyttyneet.
– Nyt tilanne on todella mukava. Olen ylpeä perheestämme. Mutta onneksi en kymmenen vuotta sitten tiennyt, millaisen mankelin joudun vanhempana käymään läpi, hän naurahtaa.
Meille voit tulla itsemaksavana, sekä Kelan tai Pohteen hyvinvointialueen maksusitoumuksella.
Palvelemme mm. seuraavissa kunnissa: Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Liminka ja Tyrnävä.
Ajanvaraus ja lisää tietoa:
p. 010 525 8801