Kotimainen teknologiateollisuus voi viimeisimmän neljänneksen suhdannekatsauksensa valossa huokaista hivenen helpotuksesta, sillä tilauskannat kasvoivat viimevuotisesta. Myönteistä oli myös se, että työntekijöiden määrä ei vähentynyt viimevuotisesta.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää ei kuitenkaan näe suurempaa syytä riemuun, vaan hän on vakavasti huolissaan Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä pitkällä aikavälillä. Yhtenä lääkkeenä Mäenpää pitää huippuosaamisen varmistamista yliopistoja keskittämällä.
"Koulutusjärjestelmämme suurin ongelma on yliopistojen taso. Yliopistomme eivät pärjää kansainvälisessä vertailussa tänä päivänä. Meillä on liian paljon yliopistoja, jotka kamppailevat samasta rahoituksesta ja samoista resursseista. Hyvä jos Suomeen voi mahtua kolme yliopistoa, jotka voisivat saavuttaa täysin kansainvälisen tason", Mäenpää sanoo Kalevan haastattelussa.
Korkeakoulutettujen määrän lisäksi Mäenpää haluaa, että keskusteltaisiin myös osaamisen laadusta. Hänen mukaansa pitää varmistaa, että Suomessa on tarjolla koulutusta myös aivan huippuosaajille.
"He ovat entistä tärkeämmässä roolissa, kun puhutaan innovatiivisuudesta ja yritysten kilpailukyvystä. Yliopistojärjestelmää pitäisi keskittää siten, että meillä olisi noin kolme yliopistoa, joihin todella satsattaisiin. Lisäksi huolehdittaisiin niiden perusrahoituksesta ja kyvystä nousta kansainväliselle huipulle."
Ammattikorkeakoulujen pitää Mäenpään mielestä huolehtia siitä, että ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla niillä paikkakunnilla, joilla sitä tarvitaan.
Martti Mäenpää kertoo tietävänsä, ettei hän varmaankaan saa vastakaikua ajatuksilleen nykyhallitukselta.
"Pitkällä aikajänteellä tähän on kuitenkin mentävä. Olisi hyvä, jos valmistauduttaisiin uudistuksiin nyt, kun ei olla vielä kriisissä, ja lähdettäisiin rakentamaan osaavaa Suomea."
Hallitukseen
saatava vauhtia
Yritysten ja työpaikkojen pitäminen Suomessa ei onnistu ilman nykyisen osaamisen vahvistamista, Mäenpää uskoo.
"Tarvitaan muutakin, kuten joustavia työmarkkinaratkaisuja ja sitä, että EU lopettaa ylimitoitettujen direktiivien hakkaamisen. Maan hallituksenkin pitäisi tajuta osaamisen tärkeys. Kyllähän se hallituksen puheissa on, mutta mitään ei tapahdu. Vauhti on aivan liian hidas", Mäenpää jyrähtää.
Euroalueella teollisuustuotannon kehitys on jämähtänyt paikoilleen - etenkin, jos Länsi-Eurooppaa verrataan Aasiaan.
Länsi-Euroopan teollisuuden yritysjohtajien odotuksissa on ollut varovaisen myönteinen trendi vuodesta 2001. Mäenpää varoittaa harhasignaalista, sillä eurooppalaisten yritysten kasvu tulee esimerkiksi Aasiassa toimivista tytäryhtiöistä.
Kotimaan tilanteesta
ei vielä aihetta riemuun
Kotimaassa teknologiateollisuuden liikevaihto kasvaa tänä vuonna hieman viimevuotisesta.
"Se on myönteinen uutinen, mutta ei muuta takana olevan globaalin rakennemuutoksen voimaa. Ei saa innostua liikaa. Tilauskannat, liikevaihto ja henkilöstömäärät olivat huipussaan vuosina 2000-2001. Siitä ollaan vielä paljon jäljessä", Mäenpää muistuttaa.
Jos osaamisesta huolehditaan, Suomi voi säilyttää asemansa ainakin tietoliikenneteollisuudessa ja vaativien koneiden ja järjestelmien valmistajana. Teollisuuden tulevaisuuden menestys voisi Mäenpään mukaan rakentua jalostusasteen nostamisesta, vaativampien tuotteiden tekemisestä ja palvelujen lisäämisestä.