Alku aina hankalaa, sanoo vanha sananlasku. Nivalalainen ravintolayrittäjä Kadir Göy pilkkoo munakoisoa kotikeittiössään ja toteaa, että on elänyt sananlaskun todeksi.
"Kolme vuotta minä tein töitä ilman palkkaa. Kulut sain hoidettua, mutta itselle ei jäänyt mitään. Sitkeä mies minä olin", Göy muistelee vuonna 1995 alkaneen yrittäjätaipaleensa alkua.
Kolmetoista vuotta myöhemmin Göy voi huoahtaa hieman, sillä alkukankeudet ovat muisto vain. Palkkapussiin saa täytettä ja välillä löytyy aikaa itsellekin - sekä lapsille, jotka seuraavat herkeämättä isän ruoanlaittoa.
"Vuosi vuodelta on mennyt paremmin", Göy iloitsee.
Nivalassa moni ravintoyrittäjä on tehnyt vuoden tai parin kokeilun ja laittanut sen jälkeen kauhat kassiin ja padat pussiin. Kadir Göy ei ole ripustanut essua naulaan, vaan jatkaa yhä.
"Jotkut ihmiset haluavat heti voittoa. Minä en antanut periksi. Asiakaspalvelu on tärkeää. Kun asiakassuhde toimii, sana leviää eteenpäin", hän näkee.
Santsaaminen käy palkasta
Turkista Suomeen lamavuosina rakkauden mukana muuttanut Göy on laittanut 13 vuotta ruokaa suomalaisille. Ensin hän perusti Nivalaan ruokaravintolan, sen jälkeen ruokaravintolan ja yökerhon yhdistelmän.
Nyt hänellä on hoteissaan yökerho, Night Club 46. Sielläkään ruoanlaitto ei ole jäänyt. Kun ihmiset juovat, he myös syövät.
"Yökerhosta saa pitsaa. Sekin on palvelua", Göy alleviivaa.
Ravintolayrittäjän ruoanlaitto ei lopu, kun työpaikan ovi kolahtaa kiinni. Kotona munakoison seuraksi Ottomaanipataan pilkkoutuvat kesäkurpitsat, perunat, vihreät pavut ja naudanliha.
"On mukavaa, kun joku tykkää tekemästäni ruoasta. Kotona palkka on se, kun lapset ottavat toisen lautasellisen", Göy hymyilee.
Kodin ruokahuollosta Göyn ei tarvitse vastata yksin, vaan vastuu jakaantuu vaimon kanssa.
Turkkilais-suomalaisessa perheessä kotiruoka on vaihtelevaa.
"Minäkin teen suomalaisia ruokia. Ne ovat aika helppoja, esimerkiksi makaronilaatikko. Kesällä laitan kotona ruokaa yleensä grillissä. Nivala on niin pieni paikka, että turkkilaisiin ruokiin ei saa aina kaikkia tarvikkeita", Göy kertoo.
Ruokaravintolasta yökerhonpuikkoihin vuonna 2004 siirtynyt yrittäjä sai vaihdoksella uusia tuulia elämäänsä.
"Halusin vähän vaihtelua. Edellisessä ravintolassa jokainen päivä oli hyvin samanlainen. Vapaa-aikaa ei jäänyt eikä sitä tuntunut riittävän lapsillekaan. Halusin tehdä muutakin kuin ruokaa", Göy selvittää.
"On vähän helpompaa itselle, kun ravintola on päivät kiinni ja illat auki. Vuorokausirytmi on muuttunut, ja se oli aluksi vähän hankalaa. Nyt olen tottunut siihen", hän sanoo.
Ravintoloilla on eronsa, niin yökerholla ja ruokaravintolallakin.
"Yökerhoon ihmiset tulevat pitämään hauskaa ja tapaamaan ystäviä. Ruokaravintolaan tultiin hakemaan hyvää ruokaa ja palvelua. Heistä pidettiin huolta alusta loppuun saakka. Yökerhossakin asiakkaita palvellaan, mutta heidän kanssaan ei olla tekemisissä kuin hetki tilauksen yhteydessä", Göy pohtii.
Sarjassa tavataan ravintolayrittäjiä ja kokkeja kotioloissa.