Saddam Hussein nousee valtaan heinäkuussa 1979, kun hänet valitaan ensin hallitsevan Baath-puolueen pääsihteeriksi ja myöhemmin Irakin presidentiksi. Sosialistinen Baath-puolue oli vuotta aikaisemmin syrjäyttänyt Irakia siihen saakka diktaattorin ottein hallinneen kenraalin Abdul Karim Kassimin.
Saddam lujittaa nopeasti asemansa. Hän puhdistaa kovin ottein Baath-puolueen johtopaikat vastustajistaan. Kesäkuussa Irakin joukot hyökkäävät Iraniin, joka oli edellisvuonna muuttunut shaahin johtamasta Persiasta pappien johtamaksi kiihkoislamilaiseksi valtioksi.
Saddam yrittää kaapata Iranin kaakkoisosissa sijaitsevat rikkaat öljykentät. Seuraa kahdeksan vuotta kestävä verinen sota, jonka loppuvaiheessa Irak turvautuu kemiallisiin aseisiin. Kun aselepo elokuussa 1988 solmitaan, on sodan uhrien määrä noussut jo miljoonaan.
Sodan jälkinäytös esitetään Pohjois-Irakin kurdialueilla. Saddamin joukot kostavat kurdeille, jotka olivat tukeneet Irania. Lukuisia kyliä ja kaupunkeja tuhotaan. Sinappikaasuhyökkäyksessä Halabjan kaupunkiin kuolee 5 000 ihmistä. Elokuun 2. päivänä 1990 Irakin joukot valtaavat Kuwaitin. Irak julistaa pienen naapurimaansa 13. provinssikseen. YK tuomitsee miehityksen ja vaatii Irakia vetäytymään. Marraskuun lopussa YK:n turvallisuusneuvosto asettaa vetäytymisen takarajaksi tammikuun 15. päivän.
Irak ei noudata YK:n päätöslausemaa. Yhdysvaltain johtama liittouma aloittaa Irakin ilmapommitukset. Irak ampuu kymmeniä Scud-ohjuksia Israeliin ja Saudi-Arabiaan. Irakilaisjoukot sytyttävät Kuwaitin öljyputket palamaan ennen vetäytymistään.
Persianlahden sodan ilmapommitukset kestävät neljä viikkoa ja maasota muutaman päivän ennen kuin Irak suostuu YK:n vaatimuksiin 27. helmikuuta 1991. Amerikkalaisjoukot eivät etene Bagdadiin ja Saddam Hussein jää valtaan. Hän kukistaa verisesti shiamuslimien kapinan etelässä ja kurdikapinan pohjoisessa.
Rauhansopimuksessa Irak suostuu luopumaan joukkotuhoaseistaan. Niiden tuhoamista valvomaan asetetaan YK:n asetarkastusryhmä (Unscom). Shiojen ja kurdien turvallisuuden takaamiseksi Irakin koneilta kielletään lennot maan etelä- ja pohjoisosissa. Amerikkalaiset ja brittikoneet valvovat lentokieltoalueita, joilla tapahtuu pieniä välikohtauksia pitkin 1990-lukua.
Irakin rauhansopimukseen kuuluu myös tiukka taloussaarto, jota myöhemmin höllennetään "öljyä ruokaa vastaan" -ohjelmalla. Irak saa myydä tietyn määrän öljyä ja ostaa tuloilla elintarvikkeita ja lääkeitä.
Lokakuussa 1997 Irak karkottaa Unscomin asetarkastajat syyttäen heitä vakoilusta, mutta päästää heität marraskuussa takaisin. Lopullinen välirikko YK:n ja Irakin välillä tapahtuu vuotta myöhemmin, joulukuussa 1998, kun kaikki asetarkastajat kotiutetaan Irakista. Amerikkalaiskoneet pommittivat neljän päivän ajan irakilaiskohteita.
Irak nousee uudelleen maailman huomion keskipisteeseen George W. Bushin presidenttiyden ja syyskuun 2001 terrori-iskujen myötä. Yhdysvallat kukistaa ensiksi terroristeja suojelleen Taleban-hallinnon Afganistanissa ja kääntää sitten katseensa Irakiin. Bush nimeää Irakin yhdeksi rattaaksi "pahan askelia". Muut osat ovat Bushin mielestä Iran ja Pohjois-Korea.
Yhdysvallat vaatii Irakia luopumaan kaikista joukkotuhoaseistaan — kemiallisista, biologisista ja ydinaseistaan. Marraskuussa 2002 YK:n turvallisuusneuvosto päättää uudesta päätöslauselmasta 1441, jossa Irakia uhataan "vakavilla seurauksilla", jos se ei noudata YK:n aikaisempia päätöslauselmia. Asetarkastajat palaavat Irakiin ruotsalaisen veteraanidiplomaatin Hans Blixin johdolla. Operaatiolle annetaan nyt nimeksi Unmovic.
Asetarkastajt löytävät tammikuussa Irakista tyhjiä rakentinkuoria, joissa on jälkiä kemiallisista aseista. Varsinaista "savuavaa asetta" eli raskauttavaa näyttöä Irakin joukkotuhoaseista ei ole kuitenkaan löytynyt.