Ratahallintokeskuksen (RHK) esitys vähäliikenteisten ratojen tulevaisuudesta on pistämässä kiskot rullalle Sallassa, Kolarissa ja Taivalkoskella.
Paikallisissa lausunnoissa ratojen purkua vastustetaan voimakkaasti. Talgon Otanmäen tehtaalle välttämättömän rataosuuden RHK siirtäisi yrityksen itsensä hoidettavaksi.
Kaikkiaan RHK esittää liikenne- ja viestintäministeriölle 174 miljoonan euron erillisrahoitusta kahtena pakettina vuosille 2007-2010 ja 2011-2015.
Rahalla sekä kunnostettaisiin että purettaisiin ratoja. Liikenneministeri Susanna Huovinen (sd.) ei tässä vaiheessa halua kommentoida esitystä.
Sallan rata eli Isokylä-Kelloselkä-osuus on lappilaisten mielestä tärkeä etenkin puunkuljetuksille. Sen purkaminen heikentäisi metsäteollisuuden pohjoisten tehtaiden kannattavuutta. Rekkaliikenne lisääntyisi ja lisäisi teiden kunnossapitotarvetta.
Uusi yhteys
Ruotsiin esillä
Sallan radan rullaaminen veisi mahdollisuuksia matkailultakin. Toiveissa elää myös yhteyden saaminen Luoteis-Venäjän rataverkkoon. RHK aikookin ennen toimeen tarttumista kysyä venäläisiltä, millaisia suunnitelmia heillä on yhteyden rakentamisesta Sallan suuntaan.
Naapurin mielipidettä kysytään myös Kolari-Äkäsjokisuu-radan kohtalosta. Ruotsin eduskunta selvittelee parhaillaan Svappavaaran ja Kolarin välisen yhteyden rakentamista. Sitä kautta aukeaisi yhteys malmipellettikuljetuksille Kauko-Itään. Ylläksen suuntaankin on rataa linjattu matkailuihmisten suunnitelmissa.
Lappilaiset huomauttavat lausunnossaan myös, että kaivostoimintakin voi joskus alkaa uudestaan Rautuvaarassa. Sitä odoteltaessa radalla olisi käyttöä vaikka resiinamatkailussa.
Pesiökylä-Taivalkoski-radan lakkauttaminen olisi paikallisten mielestä virheliike esimerkiksi siksi, että sille voi olla käyttöä Koillismaan ja Kainuun malmi- ja rakennuskiviesiintymiä hyödynnettäessä.
Otanmäkeen pistävä, pääasiassa kiskokalustotehdas Talgon käytössä oleva raide luovutettaisiin yrityksen käyttöön. Talgo vastustaa kaavailuja, koska kunnossapitokustannukset söisivät kannattavuutta. Radan tulevaisuus ratkeaa vuonna 2011 alkavaksi esitetyn rahoituspaketin yhteydessä.
Kiskoille malmia
ja matkustajia
Korvausinvestointia esitetään muun muassa osuudelle Lieksa-Vuokatti. Korjaamisen puolesta puhuvat alueen kaivoshankkeet ja puutavarakuljetukset. Myös henkilöliikenteen uudelleen aloittaminen Oulun ja Joensuun välillä voi tulla kannattavaksi uuden kevyemmän kaluston myötä.
Kohennusta kaavaillaan myös Haapajärven ja Äänekosken väliselle radalle. Puunjalostusteollisuuden raaka-ainekuljetuksissa rataosuus tulee yhä tärkeämmäksi, kun ympäristöasioiden merkitys korostuu. Elämysmatkailullekin on radalla sijansa.
Nykytasolla esitetään pidettäväksi osuus Kontiomäestä Ämmänsaareen. Näin mahdollistettaisiin puukuljetukset sekä tulevaisuudessa mahdollinen malmin rahtaus.
RHK tähdentää, että vähäliikenteisten ratojen korjaus on mahdollista, jos vilkasliikenteisille radoille turvataan riittävä rahoitus. Syrjäratojen kunnostuksessa käytettäisiin pääradoilta vapautuvaa kierrätysmateriaalia.
