Suur-Koskelan alueella asuva Heinätorin koulun opinto-ohjaaja Tiina Töyrä on juuri niin tyypillinen oululainen kuin kohtuudella voidaan vaatia. On hyvä, että vastaan ei kävele tilastohenkilö, joka olisi harmaatakkinen, keskikokoinen ja 51,5 prosenttisesti nainen.
"Tavallinen suomalainen perusnainen, äitityyppi ja Tiinalla on naisen logiikka", heittää aviomies, kuvataiteilija, graafinen suunnittelija ja opettaja Anssi Hanhela. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi lasta, joten se on keskiarvo-oululaista suurempi.
Vaikka 41-vuotias Tiina Töyrä ylittää muutamalla vuodella oululaisten keski-iän, kuuluu hän orastavan keski-iän suureen massaan. Häntä ei huoleta, riittääkö tulevaisuudessa eläkkeiden maksajia.
"Yhteiskunnan täytyy kestää ikäpommi."
Ylitorniolta lähtöisin olevan opettajan sydäntä lähinnä ovat lapset, perhe, ystävät ja arkielämä.
Töyrä poikkeaa kovasti harmaasta massasta. Hän ottaa reippaasti kantaa lähiympäristöön, toimii omakotiyhdistyksessä ja on tehnyt kansalaisaloitteita. Toppilan koulu ja Koskelantien liikennejärjestelyt ovat tulleet tutuiksi.
"Erityisesti sapettaa, että emme saa kaukolämpöä, vaikka asumme voimalaitoksen kyljessä. Käsittämätöntä byrokratiaa."
Tiina Töyrä on tavallista aktiivisempi kirjojen kuluttaja. Vanhat huonekalut ja esineet löytävät usein paikkansa perheen kodissa. Opinto-ohjaajan erityisharrastus on kotiseudulta Ylitorniolta "väylänvartisuuden" mukana tullut ruotsin kieli.
Kaupungin palkkapussista yhdessä 8 701 muun kaupungin työntekijän kanssa leipänsä saava opinto-ohjaaja heittää romukoppaan mielikuvan Oulusta nörttien kaupunkina. Vaikka it-teollisuus on merkittävä, ovat yhteiskunnalliset palvelut kuitenkin yhä selvästi suurin yksittäinen leivän ja särpimen saantitapa. Vanhusten, lasten ja sairaiden hoitotyössä sekä kouluissa tai toimistoissa puurretaan arkisesti. Kun mukaan otetaan vielä kauppa-, liikenne- ja rahoituspalvelut, liki kolme neljästä oululaisesta työssäkäyvästä saa leipänsä palveluista.
Vaikka opinto-ohjaaja käyttää työssään ja kotonaan tietokonetta, sanoo hän olevansa tumpelo tietokoneiden kanssa.
"Tarvitsisin jatkuvan mikrotukihenkilön."
Kun perheen tulot jaetaan neljällä, jäädään vähän keskitulojen alle. Perhe asuu reilusti keskiarvon ylittävissä tiloissa, koska neljä henkeä tarvitsee paljon tilaa. Myöskään asunto ei ole kerrostalo, vaan 50 vuotta vanha omakotitalo.
Koskela keskiarvoisin kaupunginosa
Koskela on Oulun keskiarvokaupunginosa, kun verrataan eri postinumeroalueita väestömäärän, asukkaiden keski-iän, työttömyyden, tulojen, asuinpinta-alan ja nettomuuton suhteen. Kyse ei ole tarkasti ottaen keskiarvosta, vaan Koskela on ainut postinumeroalue, joka sijoittui kaikissa muuttujissa välille 20-80 prosenttia. Kaikkiaan kaupungissa on 22 postinumeroaluetta.
"Näiden muuttujien suhteen voidaan sanoa, että Koskela on Oulun keskiarvoisin postinumeroalue", sanoo jaottelun tekijä, professori Jarmo Rusanen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.
Kaikista lähimmäksi asuinalueiden keskiarvoa sijoittuu Koskela asuntojen keskipinta-aloissa. Niinpä Koskela on 71 neliöllään 12. sijalla Oulun kaupungin postinumeroalueista. Kaupungin suurimmat asunnot löytyivät Madekoskelta ja Kuivasjärveltä sekä pienimmät Heinäpäästä ja Tuirasta.
17 137 euron asukaskohtaisilla vuosituloillaan koskelalaiset sijoittuivat Oulun rankingissa kahdeksanneksi huonoimmalla sijalle. Kovatuloisimmat asuivat Kuivasjärvellä ja pienimpiin tuloihin joutuivat tyytymään tuiralaiset. Kuivasjärviset tienasivat liki kaksi kertaa niin paljon kuin tuiralaiset.
Koskelalaiset olivat 17 prosentin työttömyydellään (v.1999) seitsemänneksi heikoimmalla tilalla kaupungissa. Eniten työtä oli Värttö-Maikkulan ja Kuivasjärven asukkailla, vähiten taas Kaukovainiolla ja Tuirassa. 22 prosentin työttömyydestä kärsivän Kuivasjärven työttömyys oli yli kaksi kertaa suurempi kuin Värtön.
Koskelalaiset ovat Oulun 13:nneksi nuorimpia. Heidän keski-ikänsä oli 37,8 vuotta, kun kaijonharjulaisten keski-ikä on vain 28,2 ja tuiralaisten 43,6 vuotta.
Väkimäärältään Koskela oli 3 803 asukkaallaan kaupungin seitsemänneksi pienin postinumeroalue. Itseoikeutettuna ykkösenä on keskusta 12 195 asukkaallaan. Pienin alue oli Kontinkangas, jossa asukkaita on vain 797.
Yllättävää on, että liki puolessa Oulun postinumeroalueista oli muuttotappiota vuonna 1999. Koskelan tappio oli viidenneksi suurin (34 henkeä). Suurinta tappio oli Pyykösjärvellä, josta se oli 204 ihmistä. Keskustan muuttovoitto sen sijaan oli 806 henkeä.