Suomalaisesta aikuisväestöstä 75 prosenttia pitää Suomen kansainvälistä urheilumenestystä tärkeänä, selviää liikuntajärjestöjen tilaamasta kansallisesta liikuntatutkimuksesta. Ehdottoman tärkeää menestys on lähes joka viidennelle (18 prosenttia) suomalaiselle.
Keskiviikkona julkistettujen tulosten mukaan menestysodotukset kohdistuvat eniten perinteisiin suomalaislajeihin hiihtoon ja yleisurheiluun, joista menestystä odottavat etenkin vanhemmat ikäluokat. Nuorison suosikkilaji on jääkiekko.
Kärkilaji hiihto (42 prosenttia) on menestysodotusten osalta pienessä laskussa, mutta toisaalta mäkihypyn (22) ja erityisesti alppihiihdon (7) menestysodotukset ovat nousseet. Yleisurheilussa (38 prosenttia) on myös pieni hivutus ylöspäin.
Suomalaisista vain kuusi prosenttia ilmoittaa, ettei menestys ole lainkaan tärkeätä. Vastaavasti minkäänlaista menestystä ei odota kahdeksan prosenttia tutkimuksen kohteista, 19-65-vuotiaista suomalaisista.
Ehdottoman tärkeänä menestystä pidetään etenkin miesten keskuudessa. Vähintäänkin melko tärkeänä sitä pitää 77 prosenttia miehistä ja 74 prosenttia naisista. Kilpa- ja kuntourheilua harrastavien urheilun seuraajien tärkeysprosentti ylittää 80. Liikunnallisesti passiivisistakin 67 prosenttia pitää menestystä tärkeänä.
Huikeat lajien ikäerot
Kansallisen liikuntatutkimuksen neljännen osion toteutti TNS Gallup ja rahoitti opetusministeriö. Sen 5 500 haastattelua tehtiin helmikuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana.
- Kokonaisuudessaan menestysodotukset ovat pysyneet lähes samoina verrattuna neljän vuoden takaiseen tutkimukseen (78 prosenttia 2001-02), kertoi TNS Gallupin asiantuntija Juhani Pehkonen.
- Huikea ero on eri ikäluokkien odotuksissa lajiryhmittäin. Hiihdon ja jääkiekon odotusprosentit ovat päinvastaisia, tutkimusjohtaja korosti.
Pehkosen mukaan hiihdon menestysodotukset olivat laskeneet viisi prosenttiyksikköä 47:stä alaspäin vuosien 2001-02 tutkimuksesta. Varttuneimmasta eli 50-65-vuotiaiden ikäryhmästä 55 prosenttia odottaa menestystä, kun taas 19-25-vuotiasta hiihtomenestystä pitää tärkeänä enää vain reilu neljännes.
- Jääkiekossa puolet nuorista arvostaa hyvää kansainvälistä menestystä. Samansuuntaisia ovat heidän odotuksensa jalkapallossa verrattuna kaikkeen aikuiseen väestöön. Autourheilu on pudonnut jalkapallon taakse.
Yli puolet paikan päällä
Kaikista vastaajista 56 prosenttia eli 1 843 000 käy vähintään kerran vuodessa paikan päällä urheilukilpailuissa. Suurin osuus eli 65 prosenttia on 19-25-vuotiaita, joita määrällisesti on kuitenkin vain puolet 35-50-vuotiaiden määrästä (624 000). Yli 50-vuotiaiden prosentti 44 tuo urheilukilpailuihin 453 000 katsojaa. Aktiivisimpia ammattiryhmiä katsomossa ovat johtavassa asemassa olevat sekä toimihenkilöt ja opiskelijat.
Jääkiekko ja jalkapallo ovat vahvistaneet asemiaan seuratuimpina lajeina. Jääkiekkoa kävi katsomassa 840 000, ja jalkapallo houkutteli kenttien laidoille 555 000 katsojaa. Yleisurheilu nosti yleisöään osittain MM-kisojen avulla takaisin 350 000 katsojan tasolle, ja vastaavasti hiihto (213 000) putosi MM-vuosista 100 000:lla. Toinen putoaja on pesäpallo (-22 000). Suurimmat nousijat olivat jääkiekko (+74 000), yleisurheilu (+60 000), jalkapallo (+34 000) ja salibandy (+25 000), jonka nousu vuodesta 1994 on 100 000 katsojaa.
Kansan ääni kuuluu
Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola korostaa, että kansan ääni kuuluu ja lajien kansallinen merkitys on osaltaan taustalla, kun pohditaan lajien tukemista.
- Kansan suosio ja yleisön kiinnostus seuraavat usein lajin menestystä, ja myös pieni laji voi menestyksen kautta nousta tuen piiriin.
Opetusministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen totesi tutkimuksen osoittavan selkeästi, että huippu-urheilu koetaan tärkeänä osana suomalaista kulttuuria. Hän toivoi sen tuovan myös lisää sponsorirahaa, jota Suomessa liikkuu vuositasolla 60 miljoonaa euroa. Määrä on kuudesosa Ruotsista, jonka väestö on kuitenkin vain kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Tolosen toivetta vahvistaa sponsorointitutkimus, jonka mukaan joka neljäs urheiluun positiivisesti suhtautunut ilmoitti valitsevansa mieluummin urheilua sponsoroivan yrityksen tuotteita tai palveluita kuin passiivisen yrityksen.