Syyskuun lopussa alkanut hirvijahti on edistynyt Pohjois-Suomessa jokseenkin odotusten mukaisesti.
Oulun riistanhoitopiirissä voidaan kaataa noin 14 300 ja Lapin riistanhoitopiirissä 11 200 hirveä, ja tällä hetkellä tilanne on se, että pyyntiluvista on käytetty molemmissa piireissä suunnilleen kolme neljäsosaa.
Riistanhoitoyhdistysten välillä vaihtelu on kuitenkin suurta.
Myöhäinen lumentulo on osaltaan vaikeuttanut jahtia, koska metsästäjillä on ollut vaikeuksia päästä hirvien kannoille jälkien avulla.
Toisaalta lumen vähyydestä on ollut myös etua, sillä syrjäisillekin jahtipaikoille on voitu ajaa autoilla sulina pysyneitä metsäautoteitä pitkin.
Pohjoisen hirvikantaa on pyritty vähentämään viime vuosina metsätuhojen ja tieliikennevahinkojen vähentämiseksi, ja siihen lupamäärillä yhä tähdätään.
Hirvitiheys
tavoitetasolle
Riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja Oulun riistanhoitopiiristä arvioi, että mikäli luvat käytetään normaaliin tapaan, noin 90 prosenttisesti, piirin alueelle jää talsimaan talveksi reilut 10 000 hirveä.
"Se tietää sitä, että olemme kannan talvitiheyden suhteen tavoitetasolla tai ainakin lähellä sitä", Hepo-oja summaa.
Tuhannelle hehtaarille laskettuna määrä tarkoittaa noin kolmea sarvipäätä.
Tänä vuonna jahti jatkuu ensimmäistä kertaa vuoden loppuun, mutta Oulun riistanhoitopiirin alueella parin viikon pidennyksellä ei uskota olevan sanottavaa vaikutusta kaatoprosentteihin.
"Vuodenvaihteen lähestyessä kelit alkavat olla hankalat pakkasineen ja hankineen. Se tekee metsästyksestä työlään, eivätkä seurueet enää oikein innostu asiasta."
Jahti mieluummin aikaisemmaksi
Lapin riistanhoitopiirin toiminnanjohtaja Teuvo Eskola ei innostu koko metsästysajan pidentämisestä.
Hänen mielestään jatkuvasta liikkeelläolosta stressaantuneet hirvet pitäisi jättää pelkästään jo eläinsuojelullisista syistä rauhaan, kun talvi alkaa tiukentaa otettaan. "Urokset ovat laihtuneet kiimankin vuoksi, ja niiden pitäisi antaa joulukuussa kuntoutua, jotta selviäisivät edessä olevasta vaikeasta talvesta", Eskola huomauttaa.
Hän pidentäisi metsästyskautta sen alkupäästä, jolloin varsinkin tunturialueilla jahti olisi nykyistä mielekkäämpää.
"Hirvet ovat kauden alussa hyväkuntoisia ja metsästys rytmittyisi tuolloin muutenkin paremmin pohjoisen elämään, koska esimerkiksi isot porotyöt eivät ole vielä alkaneet."
Lappilaisten laajemminkin kannattamalle ajatukselle maa- ja metsätalousministeriössä ei ole kuitenkaan lämmetty.
Jahtikautta venytettiin metsästysasetuksen muutoksella muun muassa siksi, että metsävahinkoja saataisiin vähenemään hirvien talvehtimisalueilla.
Eskolan mielestä tuhoja voitaisiin torjua hirvien kerääntymispaikoilla myöntämällä tarpeeksi isot metsästyskiintiöt niitä ympäröiville alueille, jolloin taimikoille ei vaeltaisi suuria eläinmääriä.
Eskolan mukaan Lapin talvehtiva hirvikanta tulee pienenemään, mutta jatkossakin kantaa jää leikattavaksi varsinkin Etelä-ja Keski-Lapissa, missä se on tihein.
Koska Lapin hirvien määrästä ei ole saatu täysin luotettavaa kuvaa, Eskola ei lähde arvioimaan, paljonko niitä jää nyt talvehtimaan.
Piirissä on tarkoitus pitää 13 000 eläimen talvikantaa, joka painottuisi luonnonoloista johtuen eteläosiin. Tavoitetiheys on keskimäärin 1,3 hirveä tuhannella hehtaarilla.