Vuonna 2002 ylittyi ensimmäistä kertaa kolmen miljoonan lainauksen raja Oulun kaupungin kirjastoissa. Miljoonat ovat poksahdelleet rikki edellisen kerran vuosina 1985 ja 1975.
Lainat otetaan suurin piirtein puoliksi pääkirjastosta ja sivukirjastoista.
Oulun pääkirjastossa asioivat Minna ja Aki Tikkanen sanovat käyvänsä kirjastossa vähintään kerran viikossa, usein useamminkin. Heikinharjussa asuva pariskunta käy usein myös Myllyojan kirjastossa.
Minna Tikkanen sanoo pitävänsä dekkareista ja lainaavansa lapsille lastenkirjoja. Hänen miehensä lainailee perhonsidontaan perehdyttäviä kirjoja sekä viime aikojen suosikkia, Kalle Päätaloa.
"Nyt lainasimme Todella upeeta -videoita. Se ei ehkä anna oikeaa kuvaa meidän kirjallisuuden harrastuksestamme", Aki Tikkanen naureskelee.
Oulun kirjastolaitos saa pariskunnalta erinomaiset arvosanat. Erityisesti haut internetin kautta onnistuvat loistavasti: vastauksen saa sähköpostiinsa useimmiten tunnin kuluessa.
"Uutuuksia saa varaamalla yllättävän hyvin kun vain viitsii nähdä sen varaamisen vaivan", Minna Tikkanen sanoo.
Nousukausi
jatkuu
Kirjastotoimen johtaja Helvi Puolakka sanoo, että väestönkasvu on tärkein syy lainamäärien jatkuvaan kasvuun, mutta oululaiset ovat myös valtakunnallista keskiarvoa innokkaampia kirjanlainaajia.
Vuonna 2000 Oulussa otettiin 24,8 lainaa asukasta kohti. Vuonna 2001 luku oli 24,5, mutta pääkirjasto oli kiinni kesällä ilmastointiremontin takia.
Oulun läänin keskiarvo on 23,5 lainaa asukasta kohti ja valtakunnallinen keskiarvo noin 20.
Ahkerimpia lainaajakuntia vuonna 2000 olivat muun muassa Ruukki (34,1), Vaala (31,8) ja Raahe (28,8).
Menneen vuoden Oulun lainaajakohtaista tilastoa ei Puolakka osaa vielä arvioida, mutta se pysynee vähintään samalla tasolla kuin nousujohteisina viime vuosina.
Vuonna 1965 Oulussa lainaajakohtainen keskiarvo oli 5,9 lainaa asukasta kohden.
Kaakkuri siirtyy vuodella
Puolakka sanoo, että lainojen määrän suotuisaan kehitykseen vaikuttaa paikkakunnan yleisen palvelurakenteen taso ja ehkä myös se,minkä verran ja millaisia oppilaitoksia paikkakunnalla on.
"Tärkeää on tietysti se, miten kirjastopalvelut on järjestetty ja miten paljon ne saavat rahaa käyttöönsä. Jos uutuushankintojen määrä alkaa kirjastossa hiipua, sillä on välitön yhteys kirjaston käyttäjämääriin. Kun resurssit ovat kunnossa, käytön määrä pysyy vakiona", Helvi Puolakka arvioi.
Oulun kirjastoihin hankittiin vuoden 2002 marraskuun loppuun mennessä 39 791 kirjaa sekä muuta aineistoa (äänilevyt, cd-romit, videot, dvd:t ym) osuus oli 6 365 kappaletta.
Isoissa kaupungeissa vaikuttaa lisäksi sekin, mitä muuta kulttuuria on tarjolla.
Tärkeä tekijä on lähikirjastoverkosto, joka on Puolakan mukaan Oulussa hyvä. Valtakunnallisen mittapuun mukaan kaupungissa ei ole lainkaan pieniä lähikirjastoja vaan keskisuuria ja suuria.
Kaksi suurinta ovat Karjasilta ja Myllyoja vajaalla 200 000 lainalla vuodessa. Seuraavina tulevat Kaijonharju, Koskela, Maikkula ja Rajakylä noin 150 000 lainalla.
Niin sanottuja pieniä lähikirjastoja ovat Kuivasjärvi, Oulunsuu, Pateniemi, Puolivälinkangas ja Tuira.
"Kolmesta miljoonasta noin puolet lainataan lähikirjastoista ja toinen puolisko pääkirjastosta", kirjastotoimen johtaja Helvi Puolakka sanoo.
Kiinteä kirjasto puuttuu kaupungin eteläiseltä laidalla, sillä valtavasti kasvava Kaakkurin alue tarvitsee omansa. Kaakkurin kirjasto oli esitetty kaupungin taloussuunnitelmaan vuodelle 2005 mutta on siirretty toteutettavaksi vasta vuotta myöhemmin.
Kaakkurin ja Korvensuoran palvelut hoidetaan nyt kirjastoautolla. Korvensuoran suunnalla asuvia palvelee yhtäällä Myllyojan kirjasto ja toisaalla Jäälin kirjasto Kiimingissä.
Pikalainoista
löytöjä
Oulun kaupunginkirjastossa toteutetaan järjestelmää, jonka mukaan uutuuskirjaa varattaessa ei ole merkitystä, mistä kirjastosta varaus on tehty.Varattu kirja tulee varaajalle siitä kirjastosta, josta se nopeimmin vapautuu.
Suosituimpia kirjoja ei Puolakan mukaan Oulussa pitäisi joutua jonottamaan kolmea kuukautta kauempaa. Niitä hankitaan varausten mukaan tarvittaessa lisää.
Lisäksi kierrossa on varausten ulkopuolisia pikalainakirjoja, joista varsinkin ahkerat kirjastossa kävijät ehtivät napata uutuuksia.