Rikosten uhrien asemaa pohtinut toimikunta näyttää saavan suhteellisen nopeassa aikataulussa läpi noin kaksikolmasosaa esittämistään lähes 30 parannusehdotuksesta. Toimikunta jätti esityksensä huhtikuussa 2001 ja tähän mennessä niistä on toteutettu oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston apulaisosastopäällikön Jarmo Littusen mukaan noin kolmasosa.
"Tuorein hanke opaskirja on nyt painossa. Siitä löytyy neuvoja uhreille kaikkiin keskeisiin asioihin. Lisäksi lakiin on saatu mahdollisuus ilmoittaa vangin vapauttamisesta uhrille, oikeusapu on laajentunut ja eduskunnassa on kaksi lapsiuhrin kuulemiseen liittyvää lakiesitystä", hän luettelee.
Avoinna olevista asioista suurimmaksi ministeriössä on arvioitu vahingonkorvausalan laajentaminen.
Valtionkonttori maksaa vuosittain noin kuuden miljoonan euron arvosta korvauksia rikosten uhreille. Viime vuonna korvauksia sai 5 959 uhria ja keskimääräinen korvaus oli 1 066 euroa.
"Tulemme jatkossa laajentamaan asiaan liittyvää koulutusta sosiaali- ja kouluviranomaisiin, rikosuhripäivystykset ja sovittelun laajentamisen koko maahan yritimme jo saada valtion kuluvan vuoden budjettiin, tukihenkilön saamisen mahdollisuutta kartoitetaan uudelleen, tuomioistuimelle on tulossa ohjeet kirjallisesti jätettyihin vaatimusiin vastaamisesta ja uhreille kaavaillaan omia tiloja jatkossa rakennettaviin oikeustaloihin. Nykyisiin niitä on vaikea tehdä", selvittää Jarmo Littunen.
Muista esityksistä pulmallisimmiksi Jarmo Littunen nostaa esityksen uhrin yli 336 euron suuruisten terveydenhoitomaksujen korvaamisesta jo ennen tuomioistuinkäsittelyä ja vahingonkorvauksien vahvistamisen rangaistusvaatimusmenettelyn yhteydessä.
"Saattaa olla, että terveydenhoitomaksujen etukäteismaksua yritettäisiin käyttää väärin. Rangaistusvaatimukset vahvistaa nyt syyttäjä.Vallan siirtäminen poliisille nostaa esiin perustuslakiin liittyvän tuomiovaltakysymyksen."
Tuntuvaa kasvua
Oulun rikosuhripäivystyksen uusi aluevastaava Soile Kilpeläinen kirjasi tammikuussa kaikkiaan 21 tukisuhdetta eli niitä viime vuonna oli 33 ja vuonna 2001 vain 21. Kasvua selittää viime ja toissa vuonna edellisen aluevastaavan sairastelu, mutta suurin selittävä tekijä lienee se, että asiakkaat ovat vihdoin löytäneet vuodesta 1994 toimineen rikosuhripäivystyksen.
"Poliisit ja sosiaaliviranomaiset sekä ensi- ja turvakotien henkilöstö ovat ryhtyneet ohjaamaan asiakkaita meille. Kolmasosa tukisuhteista tulee ensi- ja turvakotien kautta ja saman verran niitä on syntynyt seksuaalirikosten myötä. Uutena ilmiönä on Chatin kautta syntyneiden tuttavuuksien muuttuminen 14-18 -vuotiaiden tyttöjen raiskauksiksi tai seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Kolmannen ryhmän muodostaa muun muassa työpaikkakiusatut, oikeudenkäynneissä ja sovitteluissa autettavat sekä muita neuvoja tarvitsevat henkilöt. Tukisuhteissa on nyt kaksi miestä", selvittää Soile Kilpeläinen.
Tämän vuoden alussa Oulun rikosuhripäivystys avasi palvelupisteen Kajaanissa mielenterveysseuran yhteydessä. Toimintaa vetää Janne Vanninen-Vaattovaara ja tukihenkilökoulutuksessa on jo ollut seitsemän ihmistä.
Kajaanin palvelupiste jää näillä näkymin ainoaksi Oulun läänissä. Oulussa on nyt 19 tukihenkilöä, kaksi lakimiestä ja 20 puhelinpäivystäjää.
"Suojaamme tarkasti asiakkaiden intimiteettisuojan. Esimerkiksi läänin eteläosasta meillä on ollut paljon asiakkaita Haapavedeltä ja tämä asia tulee aina esille. Matkaa Ouluun ei koeta rasitteena", sanoo Soile Kilpeläinen.
Viime aikaisista ongelmista ja ilmiöistä tukihenkilöt ovat tehneet chatjuttujen lisäksi merkintöjä eniten sovittelun tehostamisen tarpeesta ja lähestysmiskieltojen toistuvista rikkomisista.
Paineita sovittelua kohtaan lisää Valtionkonttorissa käytännössä puolitoista vuotta venyvät korvaushakemukset.
Tukihenkilöt pohtivat mielellään myös sitä, kannattaako käräjille lähteä ilman avustajaa ja saako asiakkaan nettotuloilla maksuttoman oikeudenkäynnin.
Tukihenkilön voi saada myös oikeuteen haastettu todistaja.
"Lisäksi oikeusprosessit kestävät poikkeuksetta kohtuuttoman pitkään, vaikka ymmärrän oman haastemiestaustani vuoksi myös oikeusprosessin vaiheet ja sen, että asian esille tulo kestään aikansa", Soile Kilpeläinen toteaa.
Kansallista rikosuhriviikkoa vietetään 17.-23. helmikuuta. Kansainvälinen rikosuhripäivä on 22. helmikuuta.