Kolmasosa alle kaksikymppisistä nuorisourheilijoista lopettaa harrastuksensa. Tutkija Jari Lämsän mukan yksittäisiä syitä aktiiviharrastuksen lopettamiselle ei ole, vaan urheilu lopetetaan usein ajanpuutteesta tai kiinnostusten vaihtumisesta juuri aikuisiän kynnyksellä.
Lämsän mukaan yhtenä selityksenä nuorten urheiluharrastuksen kuihtumiselle voi olla liikkumisen kytkökset seuroihin.
"Kaikista 12–18-vuotiaista pojista 48 prosenttia ja samanikäisistä tytöistä 36 prosenttia harrasti urheilua urheiluseuroissa vuonna 1999. Seurojen merkitys urheilun järjestäjätahoina on viime vuosikymmeninä kasvanut. Lasten omaehtoinen liikkuminen ja kisailu muuttuu urheiluseuroissa aikuisten ohjaamaksi ja sääntelemäksi", Lämsä kirjoittaa tiistaina julkistetussa nuorten elinoloja summavassa kirjassa.
Lämsä huomauttaa, että kaikki aktiiviurheilun lopettavat nuoret eivät jää laakereilleen lepäämään, vaan jatkavat liikkumista eri muodoissa. Lajit saattavat vaihtua ja urheilu muuttua vähemmän kilpailuhenkiseksi. Lämsän mukaan harrastuksen päättyminen voidaan nähdä myös kehitykseksi nuoren elämässä.
"Leikki ja urheilu loppuu, kun nuori siirtää kiinnostustaan tärkeämmille elämän osa-alueille", Lämsä huomauttaa.
Yleisin vastaus urheiluharrastuksen lopettamiseen nuorilta kysyttäessä on ajanpuute. Koulu, muut harrastukset tai kaverit ajavat Lämsän mukaan aktiiviurheilun edelle. Jo alle 13-vuotiailla harrastukset tutkimuksen mukaan kasautuvat ja lajeja harrastetaan useita juuri kymmenen ikävuoden jälkeen.
"Urheilupuheessa toistuvat sanat hauskuus ja terveys, mutta myös tehovalmennus. Suomessa nuorten urheiluharrastus nähdään positiivisena vastakohtana huumeille sekä väkivallalle, ja urheilevista nuorista oletetaan kasvavan kunnon kansalaisia. Tehovalmennuksen näkökulma ei välttämättä sulje pois hauskuutta ja terveyttä, jako voittajiin ja häviäjiin tapahtuu kuitenkin jo nuoruudessa."
Lämsä kritisoi urheilujärjestelmää ”drop out” -menettelystä, jossa heikommille on varattu niin sanottu sparraajan osa tai jopa tippuminen kokonaan pois pelistä. Vähemmän hyville pistesijoille ei löydy arvoa ja yksilön menestys koetaan yhä tärkeämmäksi.
"Nuoret törmäävät vankkaan perinteeseen ja aikuisten laatimiin sääntöihin. Nuorten perinteistä vapaa ja tuore ote asioihin ei saa välttämättä vastakaikua. Extreme-lajit, lumilautailu ja esimerkiksi skeittailu ovat nuorten vaihtoehtoisia valintoja ohi perinteisen urheiluliikkeen."