Unilääkkeiden käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa vuodesta 1990 lähtien. Parina viime vuotena lääkkeiden käyttö on ensimmäistä kertaa laskenut hieman.
"Unilääkkeiden lisääntyneen käytön syytä ei tiedä kukaan", kertoo Uniliitto ry:n puheenjohtaja, neurologian dosentti Markku Partinen Rinnekodin tutkimuskeskuksesta Helsingistä. "Oletetaan, että se liittyy lisääntyneeseen kiireeseen. Paineita on niin työssä olevilla kuin työttömillä", hän sanoo.
"Unilääkkeiden käyttö näyttää yleisesti lisääntyvän iän myötä. Suurien ikäluokkien vanheneminen voi selittää osaltaan lääkkeiden käyttöä. Jostain syystä Suomessa unilääkkeeseen tarttuminen on ollut maan tapa kauan, vaikka lääketieteen opetuksessa viimeiseen 20-30 vuoteen siihen ei ole rohkaistu", kertoo osastopäällikkö Erkki Palva Lääkelaitoksesta.
Unilääkkeitä ei korvata sairausvakuutuksesta, joten niiden käyttäjistä ja käytön tarkemmista syistä ei ole merkintöjä Kelan tilastoissakaan.
Pitkävaikutteisten, vielä aamullakin pökkyräisen olon aiheuttavien unilääkkeiden käyttö on viidessätoista vuodessa vähentynyt. "Lyhyt- ja keskipitkävaikutteisten lääkkeiden käyttö sen sijaan on kasvussa. Kehitys on positiivista", hän sanoo.
Unihäiriöitä kolmasosalla
Kolmasosa suomalaisista kärsii unihäiriöistä. "Yleisin unihäiriö on unettomuus", kertoo Partinen. Terveyskeskuslääkärien vastaanotolla unettomuutta valittaa 18-19 prosenttia potilaista.
Tilapäisen unettomuuden suurimpia syitä ovat ahdistus, stressi ja elämänmuutokset. Unettomuus on etenkin tunnollisten naisten vaiva.
"Se on yleisimmillään 40-60-vuotiailla pedanteilla naisilla. Asiaan liittyy toki muitakin seikkoja: stressiä työssä tai kotona oirehditaan unettomuudella", kertoo Partinen.
Unen tarve on yksilöllistä, mutta valtaosa tarvitsee unta 7-8 tuntia vuorokaudessa.
"Näyttää siltä, että unen pituus on vähentynyt. Se liittyy yhteiskunnan muutokseen", sanoo Partinen.
Määrän lisäksi tärkeää on unen laatu. "Normaalia on herätä kerran kaksi yössä ja nukahtaa uudelleen, mutta asia on toinen, jos heräämisen jälkeen ei enää saakaan unen päästä kiinni", kertoo Partinen.
Apua uskalletaan
nykyään hakea
Unettomuus paitsi väsyttää, myös lihottaa. Lihavuus puolestaan lisää uniapneaa, joka huonontaa unta. Lisäksi unettomuus on myös depression oire ja riskitekijä.
"Jos potilas kärsii unettomuudesta, terveyskeskus- ja työterveyslääkäreiden pitäisi tehdä asialle jotakin", sanoo Partinen.
Oulun Diakonissalaitoksen uniklinikan neurologin Marja Repo-Outakosken mukaan unihäiriöistä puhutaan ja niihin uskalletaan hakea apua.
Ennen lääkkeiden ottamista nukahtamisavuksi tilanne tulisi ensin kotikonstein saada mahdollisimman miellyttäväksi.
"Ajoittainen valvominen kuuluu elämään. Jos unettomuus häiritsee päivittäistä elämää ja jos se jatkuu pitkään, kannattaa syy selvittää ja asia hoitaa", sanoo Repo-Outakoski.