Kolmas kän­nyk­kä-su­ku­pol­vi tuli ilman val­lan­ku­mous­ta

Espanjalainen miljoonakaupunki Barcelona keräsi viime viikolla maailman matkapuhelinvalmistajien ja langattomien viestintäteknologioiden kovimman kärjen vi

Vesa Kärki
Vesa Kärki

Espanjalainen miljoonakaupunki Barcelona keräsi viime viikolla maailman matkapuhelinvalmistajien ja langattomien viestintäteknologioiden kovimman kärjen visioimaan alan tulevaisuutta 3GSM-tapahtumaan.

Cannesista Barcelonaan siirtyneen suurtapahtuman nimi onkin lähes ainoa paikka, jossa järjettömien umts-huutokauppojen ja puhjenneiden odotuskuplien jälkeen kolmannesta matkapuhelinsukupolvesta puhutaan vielä isoilla kirjaimilla.

Videopuheluista, kännykän internetkäytöstä ja valtavien datamäärien siirrosta ei ole tullut operaattoreille koko ajan halpenevia peruspuheluja kompensoivaa kultakaivosta. Uuden ajan multimediapuhelimet eivät ole saaneet myöskään matkapuhelinten keskihintaa kohoamaan, vaan keskivertokännykän hinta on tippunut sadan euron pintaan.

Kolmatta sukupolvea ei ole haudattu, vaan kertarysähdyksen sijasta on siirrytty normaaliin kehitykseen. Pari viikkoa sitten julkaistussa vuosikertomuksessa Nokia kertoi myyneensä viime vuonna 28,5 miljoonaa "älypuhelinta" eli reilusti yli puolet maailmalla myydystä 46,5 miljoonasta älyluurista. Kaiken kaikkiaan maailmalla kaupattiin viime vuonna 795 miljoonaa matkapuhelinta, eli vain kuusi puhelinta sadasta kuului multimedia- tai älykännykkäkategoriaan.

Viikko sitten Nokian pääjohtaja Jorma Ollila kertoi Barcelonassa tuoreimmat arvionsa Nokia 3g-puhelimien myynnistä. Yhtiön tavoitteena on myydä kuluvana vuonna noin 40 miljoonaa kolmannen sukupolven matkaviestintä. Jos ennuste toteutuu, niin kasvuvauhti näyttää erittäin mukavalta. Silti älypuhelinten osuus koko markkinasta jää edelleenkin selvästi alle 10 prosentin.

Nokian kotimaassa toimivat matkapuhelinkauppiaat ovat viime aikoina surkutelleet sitä, että suomalaiset ostavat aivan liian halpoja peruspatukoita, kun tiskit pursuaisivat myös mielikuvituksellisia ominaisuuksia tarjoavia laatuviestimiä.

Samaa surkuttelua kuuluu myös matkapuhelinoperaattorien suunnasta. Vaikka puhelinten käyttö lisääntyy, minuuttihinnat laskevat eikä kalliista multimediaviesteistä tai datasiirroista ole tullut Soneralle, Elisalle tai Dna:lle mitään kultakaivosta. Tämä ei tietysti ole mikään ihme, kun operaattorit ovat yrittäneet houkutella asiakkaita hintavien palveluiden käyttöön joko ilmaisilla tai vähintään puoli-ilmaisilla tarjouksilla.

Huhtikuun alusta operaattorit ja kännykkäkauppiaat pääsevät kokeilemaan sitä, saako maksimissaan kahden vuoden liittymäsopimuksen ja siihen tietyllä kuukausihinnalla saatavan 3g-kännykän pakettitarjous kuluttajat innostumaan matkapuhelinten sukupolvenvaihdokseen.

Kovin suurta ryntäystä tuskin nähdään, sillä kuluttajat
lienevät tyytyväisiä jatkossakin silloin, jos puhelimesta
kuulee puheen ja näkee tekstiviestin ilman erityispuhe-
luita.

Myös operaattoreiden kannattaa varautua siihen, että keskivertoasiakkaan matkapuhelinten kuukausilaskut pysyvät 30 euron tienoilla jatkossakin. Kolmekymppiä yhtä kännykkää kohti on jo kova määrä esimerkiksi viisihenkiselle perheelle, sillä vuositasolla puheluista ja tekstareista kertyy perheelle 1 800 euron lasku.

Aika kallis hinta siitä lystistä, että pääsee kysymään tai vastaamaan, onko pahassa paikassa tai tilaamaan kotijoukoilta illaksi saunan.

Laskua maksaessa miettii vähintään kolme kertaa ennen kuin alkaa uhrata toisen kolmekymppiä internet-selailuun tai musiikkivideon katseluun matkapuhelimen
pikkuruisella näytöllä.

Ilmoita asiavirheestä