Kolmasosa suomalaisista hyväksyy väkivallan käytön lasten kasvatuskeinona, vaikka ruumiillinen kuritus on ollut laitonta vuodesta 1984. Lastensuojelun Keskusliiton tutkimuksen mukaan kymmenesosa suomalaisista on sitä mieltä, että nyrkillä lyöminen tai potkaiseminen ei ole pahoinpitelyä, jos kohteena on lapsi.
Toisaalta ruumiillisen kurituksen hyväksyvien määrä on hiljalleen vähentynyt. Kaksi kolmasosaa suomalaisista ei hyväksy kovia otteita.
Naisten ja miesten asenteissa on selvästi eroa, sillä miehet hyväksyvät ruumiillisen kurittamisen huomattavasti useammin kuin naiset. Ikääntyneet ihmiset suhtautuvat kurittamiseen myönteisemmin kuin nuorimmat.
"Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä hyväksyttävämpää väkivallan käyttö lasten lasten kasvatuksessa on", tutkija Heikki Sariola sanoo.
Tutkimukseen vastanneista lasten vanhemmista kolmannes on näpäyttänyt lastaan sormille ja läimäyttänyt on joka viides. Joka kymmenes kertoi nipistäneensä ja seitsemän prosenttia vanhemmista piiskanneensa lastaan.
Useita tutkimukseen vastaajia vaivasi muistamattomuus, sillä runsas kymmenesosa ei esimerkiksi muistanut, oliko piiskannut, tukistanut tai läimäyttänyt omaa lastaan. Sariola arveli, että muistamattomuutta selittää häpeä omasta käytöksestä.
Viestintäpäällikkö Annamaija Puonti sanoo, että lapsiin kohdistuva väkivalta on yleisin ja hyväksytyin perheväkivallan muoto.
"Sitä jopa puolustellaan julkisesti. Esimerkiksi parisuhdeväkivallassa tällainen ei tulisi kysymykseenkään", Puonti toteaa.
Lastensuojelun Keskusliitto aloitti torstaina Älä lyö lasta -kampanjan, jossa painotetaan, että lapsilla on oikeus elää lapsuutensa ilman väkivaltaa. Liitossa toivotaan myös, että aikuiset uskaltaisivat puuttua myös muiden asioihin, jos toisessa perheessä lapsi joutuu väkivallan kohteeksi.
Väkivallan käyttö lasten kasvatuksessa siirtyy sukupolvelta toiselle. Jos jotakuta on kuritettu, hän hyväksyy muita yleisemmin väkivallan käytön lapsiin. Kaksi kolmannesta suomalaisesta on joutunut ruumiillisen kurituksen kohteeksi lapsena.
"Osa tekee tietoisen päätöksen, ettei jatka väkivallan käyttöä. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että väkivaltaan suhtautuvat kielteisesti varsinkin he, joihin on kohdistunut lapsena rankkaa väkivaltaa tai he, jotka eivät ole kokeneet lainkaan väkivaltaa", tutkija Heikki Sariola kuvailee.
Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa haastateltiin touko-kesäkuussa 1006:ta suomalaista, jotka olivat 15-79-vuotiaita.