Suomi saattaisi hyväksyä puolustusytimen rakentamisen jos ehtona olisi, että kolmannes EU:n jäsenmaista liittyisi mukaan, arvioi EU-konventin jäsen tutkija Teija Tiilikainen. Hallituksen EU-ministerivaliokunta tarkasteli tiistaina ylimääräisessä kokouksessa uusinta luonnosta EU:n perustuslaiksi.
Kuluvalla viikolla saadaan osviittaa siitä, onko konventti menossa kohti yhteistä loppuesitystä, Tiilikainen ennakoi tiedotusvälineille ministerivaliokunnan istunnon jälkeen.
Suomen kannalta hankalin on edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva kohta: "Puolustusytimen rakentamista ei kannateta", Tiilikainen tiivistää hallituksen linjan.
Tiilikaisen mukaan Suomi saattaisi kuitenkin tehdä asiassa korkeintaan kompromissin, jos puolustusydin alistettaisiin sopimukseen sisällytettyjen niin sanottujen yleisten joustavuusmääräysten alle. Tuolloin kolmanneksen jäsenmaista pitäisi lähteä mukaan.
Kyseinen kolmannes on nyt kirjattu sopimusluonnokseen ensi kertaa kohtaan, jossa selvitetään niin sanottua "tiiviimpää yhteistyötä".
Tiilikainen pitää kynnystä riittävänä. Hänestä se vastaa EU:n laajenemisen jälkeen myös tähänastisissa EU-sopimuksissa käytettyä yksimielisyysmielisyystavoitetta, joka on kahdeksan maata.
Näillä näkymin kyseistä joustavaa kolmannesta ei kuitenkaan sovellettaisi juuri kiistellyn puolustusytimen kohdalla.
Ehkä useita optioita
Myös vallankäyttöä koskevista korkeista elimistä konventissa vallitsee edelleen huomattava erimielisyys, Tiilikainen totesi. "Presidentti kyseenalaistaisi koko yhteisöllisyyden", hän kritisoi komissiota vetävän Valéry Giscard d'Estaing´n hanketta.
Puolitoista vuotta perustuslakitekstiä muokannut tutkija kuvaa tunnelmaa konventissa silti hyväksi: "Haluamme päästä onnellisesti maaliin." Hän ei myöskään pitäisi haitallisena, jos konventti päätyisi esittämään jatkokäsittelyä varten erilaisia optioita.
EU:lle perustuslakia sorvaavalla konventilla on oikeastaan aikaa enää kaksi kokousrupeamaa: kuluvalla ja ensi viikolla. Periaatteessa esityksen pitäisi valmistua EU:n huipputapaamiseen, joka pidetään Thessalonikissa juhannuksena.
Viimeisen silauksen ensi kertaa yksiin kansiin kirjattava EU-perustuslaki, joka tulee sisältämään noin 400 artiklaa, saa syksyllä alkavassa hallituksen välisessä konferenssissa. Kyseinen HVK saattaa jopa vielä avata koko sopimusluonnoksen.