Iijokisoutajat lähtivät matkaan tiistaiaamuna Taivalkosken Jokijärveltä jo 26. kerran. Virran vietäviksi lipui kolmisenkymmentä venekuntaa sekä viitisenkymmentä kajakkia ja kanoottia. Osallistujia oli normaalia enemmän, reilusti päälle 200. Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen Iijoen soututoimikunnan järjestämä tapahtuma päättyy lauantaina Pudasjärven Kipinään.
Kanootilla soutuun osallistuva Eero Alapere Raahesta oli ensimmäisen kerran mukana tapahtumassa viime vuonna. Hyvät kokemukset saivat miehen liikkeelle toistamiseen. "Kosket viehättävät, aallon harjoilla on mahtava laskea mäkiä. Lisäksi järjestelyt tuntuvat pelaavan täällä mallikkaasti."
Kanootilla soutuun osallistumisessa on hänestä veneeseen verrattuna oma kiintoisa haasteensa. "Enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita", Alapere naureskeli. Hän aikoi olla soudussa mukana kolmen päivän ajan.
Soudun veteraaneihin lukeutuva Arto Hoffrén Kuopiosta asettui jokiveneensä perämieheksi ja matkaseuraksi tuli kolme tuttavaa. "Loppuun saakka tietysti mennään, on tämä aina niin hieno kokemus ollut. Virtaava vettä, kauniita maisemia ja paljon mukavia ihmisiä", eläkeläinen jutteli.
Hoffrén lähti Iijokisoutuun kaverin houkuttelemana ensimmäisen kerran 19 vuotta sitten, ja vain pakosta hän on joutunut jäämään yhden kerran pois. "Kolme vuotta sitten meni jalka poikki hiihtolenkillä. Kesällä oli pakko jättää soutu sitten väliin, mikä harmitti. Kyllä tähän tapahtumaan koukkuun on jäänyt. Ja aatteessa ollaan luonnollisesti aina mukana."
SoutupäällikköPirkko-Liisa Luhta kertoi, että soudun alkuperäinen tarkoitus saavutettiin 20 vuotta sitten, kun koskiensuojelulaki säädettiin ja Iijoen jatkorakentamiselle pantiin piste. Siitä pidetään yhä kiinni, hän totesi Pohjolan Voiman Kollajan allashankkeeseen viitaten. "Ei liikene yhtiön suunnitelmille ymmärtämystä. On selvää, että virtavesiympäristö muuttuisi ratkaisevasti 40 kilometrin matkalla keskijuoksulla. Pohjapadot pilaisivat auttamatta joen, vaikka vesi-insinöörin silmissä niin ei kävisikään."
Luhdan mielestä voimayhtiölle aikoinaan maksetut korvaukset, koskiensuojelulaki, Natura-lainsäädäntö ja Iijoen vesistöalueen jokien kunnostukset ovat ihmisille selkeä viesti siitä, että joen tulevaisuus perustuu muuhun kuin voimayhtiön oman edun tavoitteluun.
Soudun tavoite on ollut koskiensuojelulain säätämisen jälkeen merellisten vaelluskalojen saaminen takaisin Iijokeen. Luhdan mukaan tavoite on saavuttanut päämääränsä, kun Iijoella on alkamassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vetämänä koko jokilaakson yhteinen hanke vaelluskalojen palauttamiseksi. "Lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset aloitettiin vuosi sitten ja niitä on jatkettu tänä vuonna. Ensimmäiset poikaset ovat vaeltaneet keväällä merelle kasvamaan. Ne tietävät reitin ja osaavat myöhemmin palata takaisin istutuspaikoille."