Kollajanniemi pukeutuu hiljalleen vuoden kauneimpaan asuunsa. Iijoessa vesi on korkealla ja huuhtoo alavilla mailla rantapajukoita. Kovakkorantojen roskavana kertoo, että kevään tulvahuippu on kuitenkin ohitettu.
Siuruan ja Kollajan altaita aikoinaan tiukasti vastustanut Jaakko Kaukko, 70, katsoo vanhan talon päädyssä olevaa omenanpuun taimea. Se on yhtä sitkeä kuin isäntäsäkin: kylmistä keleistä huolimatta eteläinen lajike puskee Kollajanniemen lämpimällä etelärinteellä silmua.
Kollajan altaan ja sen alapäähän kaavailtavien voimalasuunnitelmien nousu jälleen tapetille yli 20 vuoden jälkeen oli vanhalle koskisoturille lähes painajaisuni. Hän odotti Iijoen saavan olla rauhassa edellisen kahinan jälkeen. Kaukko osti hyvässä uskossa Kollajanniemeltä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talon, jonka ensimmäinen osa on rakennettu 1721. Talon jyhkeä pirtti on tehty 1947.
Talo kuntoon
omilla rahoilla
Arviolta noin sadan neliön pytinki oli päässyt huonoon, ennen kuin Kaukko hankki sen 2002. Poikansa kanssa hän on tehnyt valtavan, vuosien mittaisen työn. Tuoreelle puulle tuoksuva pirtti alkaa olla hahmollaan, mutta loppua urakalle ei näy.
"Koko rakennus piti nostaa ilmaan. Olihan siinä kavereita ja talkoohenkeäkin. Toista päätä piti nostaa 13 senttiä. Kun laitoin ulkovuorausta, yllättävän suoraan rakennus oli sattunut", Jaakko Kaukko myhäilee.
Hän arvioi, että rakentamiseen kuluu rahaa lähes 100 000 euroa.
Perinnetalon korjaamiseen olisi pitänyt saada valtion rahaakin, mutta Kaukon mukaan hänen viidelle vuodelle hakemansa avustus oli ymmärretty könttäsummaksi. Virkamiehet vetivät liian ison summan yli punakynällä.
Ihmisille annettu
lupaus pidettävä
Kollajalla taas peikoksi tulleista allassuunnitelmista piittaamatta Kaukko jatkaa taloremonttiaan. Hän ei usko nytkään rakentamisen toteutuvan, mutta uusi käänne on silti iso pettymys. Jos uudelleen pulpahtaneet allashankkeet olisi voitu ennakoida, perinnekartanoita ei olisi lähdetty sepittämään.
"Minä en ainakaan olisi taloja ostellut", Kaukko sanoi.
Allasveteraani muistuttaa heti perään, ettei ihmisille annettua lupausta saa kuitata lumeen.
"Kun laki on tehty, ei sellaista voi purkaa. Ihmisillä on perustuslain mukainen oikeus asua täällä ja käyttöoikeus veteen."
Ympäristövaikutusten arviointi on Kaukon mielestä "rikollista touhua" ja koko yva-laki veteen piirretty viiva. "Se ei ole laki, vaan kirjoitelma", Kaukko puhisee.
Allasta suunnittelevan PVO-Vesivoima Oy:n väki kyseli asukkaiden mielipiteitä viime kesänä. Ankarasta vastustamisesta huolimatta Kaukko kannattaa asiallista vuoropuhelua.
"Ainahan minulle tulee postia. Ne (voimayhtiö) haluavat tulla kanssani ystäviksi. Ihmisille haluankin olla ystävä, mutta en hyväksy heidän toimintaansa."
Hetken päästä hän tokaisee jo perään. "Pitäneekö tässä vielä näyttää, että lakiakin löytyy vielä Suomessa", edellisen sodan aikaan presidentti Urho Kekkosen luokse karvalakkilähetystön ohjannut Jaakko Kaukko sanoo.