Koskiensuojelulain eduskunnalle 20 vuotta sitten esitellyt ex-ympäristöministeri, kansanedustaja Matti Ahde (sd.) pelkää, että porvarihallitus polkisi ympäristöarvot energiatalouden alttarille.
Ahde on tyrmistynyt Pohjolan Voiman suunnitelmista, jotka tähtäävät Iijoen Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamiseen. Kollaja on suojeltu koskiensuojelulailla.
Keskusta ja kokoomus kannattavat vesivoiman lisärakentamista ja Kollajan altaan rakentamista.
Ahde epäilee, että Kollaja-hankkeen takana on pyrkimys avata myös Kuusamon kosket rakentamiselle.
"On pelättävissä, että kun pikkusormella lähdetään liikkeelle, alkaa tulla enemmän pöydälle", hän sanoo.
Pohjolan Voima järjesti torstaina pääkonttorissaan tiedostustilaisuuden tulevista energiainvestoinneistaan samalla kellonlyömällä kun lähellä sijaitsevassa eduskuntatalossa aloitettiin hallitusneuvottelut.
Yhtiö ilmoitti valmistelevansa Kollajan altaan ja voimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) käynnistämistä.
Hallitusohjelman
linjaus ratkaisee
Toimitusjohtaja Timo Rajala kiisti väitteet, että tiedostustilaisuuden ajoituksella pyrittäisiin mitenkään vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin. Hän kertoi, että poliittinen tahtotila oli vaalikeskustelussa myönteinen Kollajan rakentamiseen ja muutenkin vesistön energiataloudelliseen valjastamiseen.
"Vesivoima on kilpailukyistä, kotimaista ja päästötöntä. Vesivoiman ympäristöhaitat ovat paikallisia ja ne kyetään nykyään hallitsemaan", Rajala painotti.
Pohjolan Voima tekee lopullisen päätöksen YVA:n käynnistämisestä, mikäli uusi hallitus suhtautuu Kollajan rakentamiseen suopeasti. Yhtiö tekee lopullisen päätöksen YVA:n aloittamisesta hankkeesta, mikäli asiasta on myönteinen kirjaus hallitusohjelmassa. Päätös tehdään tämän vuoden aikana.
Pohjolan Voima ei
halua "sotatilaa"
Rajalan tulkinnan mukaan yhtiö ei ole varsinaisesti vaatimassa koskiensuojelulain avaamista eikä pyri mihinkään sotatilaan Iijoella.
"Asia on valmisteltava sopuisasti ja politiikan kautta. Koskiensuojelulain purkaminen tulee kyseeseen siinä tapauksessa, että katsotaan luvan perusteella, että tämä (Kollaja) on järkevä hanke. Me emme ryhdy lainsäätäjäksi emmekä vaadi lain purkamista", Rajala korosti.
Suojelupäätös on tunteella tehty
Toimitusjohtaja Rajalan mielestä suojelupäätös on aikanaan tehty tunteella. "Nyt olisi tärkeätä arvioida altaan rakentamisen ympäristövaikutukset. Me haluamme vain asiallisen keskustelun asiasta. Sitä keskustelua ei voi tehdä ilman, että laaditaan hankkeesta YVA."
Suomessa on Rajalan mukaan mahdollisuus rakentaa lisää vesivoimaa jo rakennettuihin voimaloihin. Pohjolan Voima toteuttaa myös Iijoella nykyisten voimalaitosten modernisointeja ja tehon lisäyksiä.
Rajalan mielestä Kollaja tarvitaan, koska muut vesistörakentamisen vaihtoehdot ovat marginaalisia. Hänen mukaansa altaan kannattavuutta vaarantaa kuitenkin kiinteistöveron nosto.
Matti Ahde kummastelee, miksi porvaripuolueet haluavat uhrata ympäristöarvot voimayhtiön alttarille.
Ahde korostaa, että vapaana virtaavien koskien valjastaminen ei ole Suomen energiatalouden kannalta merkittävää. Hänen mielestään koskiensuojelulain purkamisella menetettäisiin merkittäviä matkailu- ja virkistysarvoja.
"Kollajan rakentamisella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luontoon. Nykyisten voimalaitosten kapasiteettien lisäämistä pidän järkevänä", Ahde kertoo.
Kollajan rakentaminen ei ole Ahteen mukaan myöskään ratkaisu Koillismaan työllisyysongelmaan.