Onko teillä mediassa sopimus Pohjolan Voiman kanssa, koska te kirjoitatte ja uutisoitte niin hirveästi tästä tulvasta täällä?
Näin kysyi pudasjärveläinen viikko sitten, kun pitkästä aikaa erittäin voimakkaasti Iijoessa vyörynyt tulva täytti lehtien, television ja netin uutiset noin puolen viikon ajaksi.
Kysyjä arveli, että koko media on Kollajan allashankkeen puolella ja siksi korostaa tulvauutisointia. Näin Pohjolan Voima saisi lisää perusteita toteuttaa altaansa.
Vastaus on tietysti ei. Mediaa vain kiinnostavat tulvat missä tahansa vesistössä, koska ne kiinnostavat ihmisiä. Mainittu ihmettely kertoo valtavasta tunnekuohusta, mitä allashanke herättää alueella.
Tulvasta voidaan tehdä aivan vastakkaisia tulkintoja. Ankarin altaan vastustaja näytteli kartalta suunniteltuja patojen paikkoja ja vakuutteli, että vesimassat nousevat vastaavanlaisen tulvan sattuessa vielä paljon korkeammalle. Mihin vesi oikein pääsisi leviämään? hän kyseli.
Voimayhtiö aikoo ohjata enimmät tulvavedet altaaseen ja varastoida niitä sinne. Nykyisellään alajuoksun voimalaitosten ohi joudutaan juoksuttamaan suuria määriä tulvavesiä, jotka varastoituina voitaisiin hyödyntää energiaksi.
Tämän kevään tulvat olivat
Iijoessa paikoin legendaarisen vuoden 1982 ennätystulvan tasoa. Silti siitä selvittiin kahden asuintalon suojaustoimilla. Mökkejä ja ulkorakennuksia tosin kastui paljon, ja teitä meni poikki.
Aikoinaan Pudasjärven taajaman tienoilla tätä kevättä pienemmätkin tulvat kastelivat kymmeniä taloja. Se loppui kuin seinään 1990-luvun lopulla, kun Kurenalan kohdalle rakennettiin tulvapenkereet.
Tulvien pitäisi kasvaa mielettömiksi vedenpaisumuksiksi aiheuttaakseen enää merkittäviä haittoja Iijoen keskijuoksulla.
Tulvasuojelun takia Kollajan allasta ei siis tarvitse rakentaa.
Ydinvoiman ohella sähkövoima on yksi harvoista energiamuodoista, jotka eivät edistä ilmastonmuutosta. Ruotsi on valjastanut jokensa ja on täysin omavarainen sähköntuotannossa.
Kollajan altaan arvioitua sähköntuotantomäärää halutaan vähätellä, mutta se ei säätövoimaperusteluineen ole mitätön. Miksi muuten hanke olisi ensinkään vireillä?
Vähätellä ei tarvitsisi sitäkään, kuinka paljon työtä ja taloudellista piristystä hanke toisi aikoinaan Suomen surkeimmaksi kunnaksi arvioidulle Pudasjärvelle.
Vastustajat perustelevat Kollajan suojelua muun muassa kalastuksella. Iijoki ei ole ollut lohijoki sen jälkeen, kun alajuoksun voimalaitokset rakennettiin.
Lohien ylisiirrot eivät selvästikään toimi: viime kesänä joessa ajelehti valtavat määrät siirroissa vahingoittuneita kuolleita kaloja.
Altaan alle olisi jäämässä yksi kesämökki. Se on jotakin ihan muuta kuin menneiden aikojen Kollajan tai Siuruan allassuunnitelmissa.
Kovin ainutlaatuisia luontoarvoja ei ole nähtävissä rääseiköissä, joka olisivat menossa veden alle.
Kevättalvella Pudasjärven kaupunginvaltuusto otti myönteisen kannan Kollajan allas- ja voimalaitoshankkeeseen.
Vaikka äänestystulos oli äärimmäisen niukka yhden äänen erolla, se oli demokraattinen päätös. Yhtiö voi lähteä viemään hanketta eteenpäin.
Silti mennee vuosia ja taas vuosia, ennen kuin allasta ja voimalaa voidaan edes panna alulle. Isoin kynnys on seuraavaksi eduskunnan päätös, jolla tavalla tai toisella ohitettaisiin vuonna 1987 säädetty koskiensuojelulaki, joka estää kaiken Iijoen jatkorakentamisen.
Taistelu jatkukoon.
Kolumni