Iijokivarren vesivoimaa hallitsevan Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiön PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja muistuttaa, ettei ympäristövaikutuksia (YVA) koskevassa selvityksessä tehdä päätöksiä. Hän katsoo myös, ettei hallitus ole mitenkään hirttäytynyt voimassa olevaan koskiensuojelulakiin.
"Nyt on syntynyt jostakin syystä sellainen kuva, että se vaatisi vesilain muutoksen, mutta ei se vaadi", hän korosti pari tuntia ennen Pudasjärvellä pidettyä tiedotustilaisuutta, joka käynnisti virallisesti kiihkeän toisen kierroksen jo kertaalleen koskiensuojelulakiin haudatun Kollajan altaan ympärillä.
Birger Ylisaukko-oja tähdentää, ettei pelkän tekojärven rakentaminen Kollajaan edes vaadi koskiensuojelulain muuttamista, voimalaitos sen sijaan vaatisi. Tekojärven tuoma hyöty ei yhtiölle riitä.
"Emme käytä sellaista ilmaisua (kuin murtaminen)", Ylisaukko-oja korostaa. "Puhumme koskiensuojelulain tarkistamisesta."
Ei voimalla
Birger Ylisaukko-oja sekä selvityksen laativan konsulttiyhtiön Ramboll Finland Oy:n puhemies, yksikön päällikkö Matti Kautto puhuvat yksissä tuumin ensi vuoden loppuun asti kestävän selvityksen antavan vain eväät siihen, onko hanke paikallisesti hyväksyttävissä vai ei.
Ylisaukko-oja muistuttaa hallituksen ilmoittaneen olevansa valmis lisäämään tuntuvasti vesivoimaa ja se ei hänen mielestään onnistu pelkillä nykyisten voimalaitosten modernisoinnilla. Silloin joudutaan kysymään hallituksen roolia. Voimayhtiö katsoo vain hankkivansa tietoa poliittiselle päätöksenteolle.
Ylipäätään Pohjolan Voima on liikkeellä määrätietoisesti, mutta pyrkii välttämään suoranaista vastakkainasettelua. Ylisaukko-oja sanoo, ettei tilannetta kannata ylidramatisoida. Hän puhuu yhteiskunnan "kokonaisedun kannalta järkevästä" ratkaisusta sekä yhteisymmärryksestä paikallisen väestön kanssa.
"Halutaan prosessin kautta käydä se vuoropuhelu paikallisten ihmisten kanssa", hän korostaa. "Edelleen tähdennän sitä, ettei tässä YVA-selvityksessä tehdä päätöksiä."
200 gigawattituntia
Saukko-oja esitteli konsulttiyhtiön edustajien kanssa selvitystä pari tuntia ennen Pudasjärven tiedotustilaisuutta. Avainkalvo laajassa sulkeispaketissa oli kuva ylimpänä jokivarressa sijaitsevan Haapakosken voimalan virtaamista. Kun tulvajuoksutukset huomioidaan, vuotuinen energiamenetys on 200 gigawattituntia. "Kollajalla saataisiin suurin osa siitä kiinni," Saukko-oja selvitti.
Pohjolan Voiman viisi voimalaitosta kehräävät 850 gigawattituntia energiaa vuodessa Iijoen alajuoksulta. Lisäys vastaisi 10 000 sähkölämmitteistä omakotitalon kulutusta. Voimaloita varten yläjuoksun suuret järvet Irni ja Kosto ovat säännösteltyjä, keskijuoksu on rauhoitettu.
"Kollajan koko 50 neliökilometrin suuruinen tekojärvihän kokoaisi laajalta alueelta vedet talteen, ja ne käytettäisiin ihmisten rytmin mukaan", kertoi Kollaja-projektia yhtiössä vetävä johtava asiantuntija Jorma Autio.
Kollajaa selvitettiin hyvin laajasti 1980-luvulla ja silloin kaavailtiin 12 uutta voimalaitosta. Suunnitelma aiotaan modernisoida nykyaikaiseksi, yhdelle ainoalle voimalaitokselle.
"Voidaanko tätä suunnitelmaa kehittää niin, että se voitaisiin paikallisesti hyväksyä", Autio muotoili.