Pohteen säästöt: Liminka me­net­tää ter­veys­kes­kuk­sen

Ravintolat: Tes­ta­sim­me Oulun Pekurin ra­men-pai­kan

Syyte: Tur­val­li­suus­alan opet­ta­ja kouri opis­ke­li­joi­ta ja uhkaili hak­kaa­mi­sel­la

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Kollaja kuohuu jälleen kerran

Kollajan allas ja myös voimalaitos nytkähtivät askeleen eteenpäin ely-keskuksen myönteisen Natura-arvion jälkeen.

Kollajan allas ja myös voimalaitos nytkähtivät askeleen eteenpäin ely-keskuksen myönteisen Natura-arvion jälkeen.

Hanke on kuitenkin vielä pitkässä kuusessa, mutta ei suinkaan kuopattu.

Kollajan allas ja Iijokeen kaavailtu voimalaitos nousevat sinnikkäästi pintaan, vaikka koskiensuojelulaki on yli neljännesvuosisadan ajan suojellut Iijoen vesistön keski- ja yläosan kuohuja. Aivan vapaa Iijoki ei ole, sillä alajuoksulla on viisi voimalaitosta.

Peräänantamattomasti allasta ajava Pohjolan Voima sai erävoiton, kun Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus arvioi lausunnossaan viime viikolla, että hanke ei merkittävästi vaikuta Pudasjärven Natura-alueeseen ja jokisuistoon. Vielä 2009 silloinen ympäristökeskus torppasi hankkeen.

Kollajaa on veivattu vuosikausia ja alueella on tehty useita selvityksiä, arviointeja, kartoituksia ja kuulemisia.

Asiantuntijoiden ja jokivarren asukkaiden näkemykset eivät ajan myötä ole juuri muuttuneet. Liioin ely-keskuksen tuore lausunto ei ollut yksimielinen. Nyt annettu lausunto koskee ainoastaan allasta, mutta loppupeleissä kyse on niin Kollajan altaasta kuin siihen olennaisesti kuuluvasta vesivoimalaitoksestakin.

Myönteisestä lausunnosta ilahtunut vesivoimayhtiö jatkaa hankkeen teknistä valmistelua, ja lisää tietoa on luvassa tänä keväänä. Kollajan hanketta on suunniteltu vuosikymmenten ajan sen verran hartaasti, että vesivoimayhtiön tarvitsee vain läjäyttää valmiit piirustukset pöytään.

Myönteisen Natura-käsittelyn jälkeen edessä on kuitenkin suurempi taisto, sillä alueen asukkaat ja poliittiset päättäjät on saatava ymmärtämään hanketta. Mittavin tehtävä on koskiensuojelulain muuttaminen. Realismia on todeta, että se ei onnistu tällä hallituskaudella.

Vihreään energiaan vannovat vihreät ovat jo kahdessa hallituksessa pitäneet kiinni siitä, että tekoaltaita ja voimalaitoksia ei rakenneta lisää eikä koskiensuojelulakia avata. Mikään ei ole kuitenkaan ikuista.

Seuraavan hallituksen mahdollinen pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on jo MTV:n haastattelussa nostanut peukalon ylös hankkeelle ja koskiensuojelulain avaamiselle. Poliittinen myötätuuli odottaa hanketta heti seuraavien vaalien jälkeen.

On helppo veikata, että koskiensuojelulain muuttaminen on Pohjois-Pohjanmaalla puhuttava teema ensi vuoden eduskuntavaalikampanjassa.

Koskiensuojelulain päivitys on paikallaan, jos on mahdollista toimia niin, että allas ja voimalaitos eivät kajoa koskiin.

Hanke on järkevä toteuttaa, sillä hajautettu monimuotoinen energiatuotanto turvaa parhaiten alueellisia tarpeita. Omia luonnonvaroja pitää voida hyödyntää sen sijaan, että turvaudutaan kalliiseen tuontienergiaan.

Kollajan hanke on jälleen kerran poliitikkojen käsissä. Vastakkain ovat luontoarvot ja vesirakentamisen tehostaminen. Kotimainen puhdas ja uusiutuva energia ovat arvoja, joiden pitäisi painaa arvioinnissa.

On myös tunnustettava, että tuulivoimapuistot ja ydinvoimalat tarvitsevat säätövoimaa. Kollajan allashanke tehostaisi myös Iijoen alajuoksun vesivoimaloiden toimintaa, kun säästyttäisiin ohijuoksutuksilta.