Maksukorttien yleistyessä tuntuvat kolikkorahat kaikonneen monesta lompakosta. Äkillinen kolikon tarve saattaa kuitenkin vielä iskeä useammassakin paikassa.
Kauppojen säilytyslokerot ja ostoskärryt sekä useimmat pysäköintimittarit kaipaavat kolikoita. Myös kaikenlaisten pikkuostosten, kuten suklaapatukoiden tai postimerkkien maksamiseen tarvitaan usein kolikoita, sillä alle euron ostosten maksaminen kortilla tuntuu kovin turhalta.
Ravintolassa pikkurahaa on varattava sekä ovimiehelle, vaatesäilöön että tarjoilijalle juomarahaksi. Virvoke- tai makeisautomaatit eivät vielä ole joka paikassa niin moderneja, että niistä voisi ostaa tavaraa puhelimella tai kortilla.
Korttiostosten keskisumma pienentynyt
Tilastojen mukaan kortilla maksaminen on Suomessa yleistynyt. Samanaikaisesti kortilla maksavan keskiostoksen summa on pienentynyt, johon on osaltaan vaikuttanut Visa Electron -maksukortin yleistyminen.
"Keskiostoksen pienentymiseen vaikuttaa erityisesti kortin nuori käyttäjäkunta. Nuorten käyttämällä Visa Electronilla ostetaan helpommin vaikkapa kioskilta karkkia tai muuta pientä", kuvailee Suomen Pankkiyhdistyksen maksujärjestelmäasiantuntija Markku Hirvonen.
Visa Electron -maksukortti on siis vähitellen tunkeutumassa kolikoiden perinteiselle reviirille. Visa Electronia voidaankin kutsua käteiskortiksi, sillä sitä käytettäessä kaupan maksupääte tekee katevarmennuksen eli on yhteydessä pankkiin ja tarkistaa, että tilillä on riittävästi rahaa.
Käteisen kysynnän vaimenemista odoteltu
Suomen Pankin mukaan kolikkojen kysyntä on kuitenkin edelleen kasvussa. Käytetyimpiä ovat yhden ja kahden euron kolikot. Vaikka maksukortit yleistyvät, kolikkoja käytetään meillä yhä paljon.
"Olemme kyllä vähän ihmetelleet, miksei kasvava kortilla maksaminen ole jo näkynyt laajemminkin käteisen kysynnässä. Käteiskäytön väheneminen on varmasti tulevaisuuden trendi, muttei vielä täyttä nykypäivää Suomessa", kertoo Suomen Pankin maksuvälineosaston neuvonantaja Kari Takala.
Takalan mukaan käteisen kysynnän vaimentumista on siis jo odoteltu. Käteismaksamisen suosio saattaa huveta sirukorttien tulon myötä.
"Korttimaksaminen yleistyy varmasti vielä sitten, kun tunnusluvulla toimivat sirukortit tulevat käyttöön. Silloin ei enää tarvitse käydä läpi vaivalloista kuitin allekirjoittamista", Takala pohtii.
Vuosina 1999-2005 eurokolikoita on Suomessa lyöty yhteensä noin 1,4 miljardia. Lukuun sisältyvät liikkeessä olevat sekä varastossa olevat rahat. Osa Suomen Pankista liikkeelle lasketuista kolikoista leviää käyttöön koko euro-alueelle esimerkiksi matkustamisen yhteydessä.