Ko­lik­ko­ko­hu oli liikaa – juh­la­ra­ho­ja ei lasketa liik­keel­le

Kohua herättäneitä juhlarahoja ei lasketa liikkeelle. Vielä ei ole kuitenkaan selvillä, suunnitellaanko uusi rahasarja vai ei.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ensimmäinen juhlarahan tunnuspuolella on kuva sisällissodan teloituksesta. Juhlarahan arvopuolella on puolestaan Helsingin Olympiastadion, joka valmistui 1938.
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ensimmäinen juhlarahan tunnuspuolella on kuva sisällissodan teloituksesta.
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ensimmäinen juhlarahan tunnuspuolella on kuva sisällissodan teloituksesta.
Kuva: Suomen Rahapaja

Kohua herättäneitä juhlarahoja ei lasketa liikkeelle. Vielä ei ole kuitenkaan selvillä, suunnitellaanko uusi rahasarja vai ei.

Valtiovarainministeriö tiedotti iltapäivällä, että se kumoaa vuoden 2017, 2018 ja 2019 juhlarahoja koskevan asetuksen. Taustalla on kansalaissota-aiheinen kolikko ja siitä noussut kohu. Myös muut rahasarjan kolikot pantiin hyllylle.

Suomen Rahapajan lyömän Itsenäisyyden vuosikymmenet -rahasarjan ensimmäinen juhlaraha kuvasi kansalaissodan aikaista teloitusta. Kolikon toisella puolella oli vuonna 1938 valmistuneen Olympiastadionin torni.

Juhlarahan arvopuolella on puolestaan Helsingin Olympiastadion, joka valmistui 1938.
Juhlarahan arvopuolella on puolestaan Helsingin Olympiastadion, joka valmistui 1938.
Kuva: Suomen Rahapaja

Kolikko on herättänyt julkaisunsa jälkeen runsaasti kritiikkiä. Muun muassa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin tänään pitävänsä täysin mauttomana Rahapajan lyömän juhlarahan kuvaa kansalaissodan teloituksista.

Orpo oli itse hyväksynyt asetuksen juhlarahoista.

– En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan vaan luotin juhlarahalautakunnan esitykseen. Pahoittelen tapahtunutta. Tämä asetus kumotaan ja kokonaisuus harkitaan uudelleen, Orpo sanoo nyt.

Rahapajan mukaan juhlarahan ennakkomyynti olisi alkanut 4. toukokuuta.

Suunnittelija ei ollut kuullut kumoamisesta

Rahojen suunnittelija Ilkka Suppanen ei ollut vielä kuullut valtiovarainministeriöltä, että asetus kumotaan. Hän ei muutoinkaan halunnut ottaa asiaan kantaan. Hän sanoo vain, että yleensä, jos jotain suunnitellaan, se myös julkaistaan.

Aiemmin Suppanen valotti "kohurahojen" ideaa. Hän kertoi, että ajatuksena oli kuvata kolikon kahta puolta. Suppasen mukaan kolikon toinen puoli kuvaa aikakauden suurinta haastetta eli kansalaissotaa, toinen puolestaan kuvaa saavutusta.

Hän kertoo saaneensa kolikoiden ideointiin lähes vapaat kädet. Konsepti kolikon kahdesta puolesta oli täysin hänen ideoimansa. Hän on valinnut myös kuvat niihin.

Suppanen yllättyi kohusta. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä sitä.

Suppasen mukaan kohu johtuu väärinymmärryksestä. Hän painottaa, että kolikon kuva ei juhlista kansalaissotaa, vaan tuo sen esiin.

"Suomi ansaitsee juhlarahan"

Budjettineuvos Juha Majanen valtiovarainministeriöstä ei vielä tiedä, miten juhlarahojen kanssa seuraavaksi edetään. Varmaa on vain se, että nyt suunniteltuja rahoja ei laiteta liikkeelle.

– Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on kuitenkin merkittävä ja ansaitsee sen, että sitä julistetaan erityisellä juhlarahalla, Majanen sanoo.

Normaalisti menetellään siten, että juhlarahalautakunta valitsee rahojen suunnittelijan kilpailun tuloksena, valvoo suunnittelijan työtä sekä hyväksyy aiheet ja suunnitelmat. Majanen ei osaa sanoa, kuinka pitkään uuden prosessin käynnistäminen vie. Hyllytettyjen rahojen suunnittelu aloitettiin viime syksynä.

Majanen ei tiedä, onko rahoja ehditty painaa. Tiedossa hänellä ei ole myöskään tarkkoja summia siitä, kuinka paljon nyt tehdyt suunnitelmat ovat maksaneet.

 – Suunnittelijan palkkio on joitakin tuhansia euroja, ja lautakunnalla on pieniä kuluja. Pienet summat ovat joka tapauksessa kysymyksessä, hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä