"Sepelvaltimotaudin esiasteeseen viittaavia oireita löydetään jo kymmenvuotiailta, ja noin puolella teini-ikäisistä on kolesterolikertymiä verisuonten seinämissä ja sydämen sileissä lihaksissa", kertoi lastenkardiologi Eero Jokinen Suomen Sydänliiton tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Vaikka suomalaisten sepelvaltimokuolleisuus on laskenut voimakkaasti 70-luvun jälkeen, Suomi on Irlannin jälkeen yhä Länsi-Euroopan johtava maa tautiin kuolleisuudessa. Miehillä sydänkuolleisuus laskee, mutta nousee naisilla voimakkaasti vuosi vuodelta. Yksi tärkeä syy on naisten lisääntynyt tupakointi.
Eero Jokinen kuvasi lasten ja nuorten sydänterveyttä aikapommiksi. "Meillä on suuri huoli, sillä monet tunnetut riskitekijät ovat suomalaisilla lapsilla ja nuorilla kääntyneet jyrkkään nousuun. Tilanne ei esimerkiksi lihavuuden suhteen vielä ole niin paha kuin USA:ssa ja Britanniassa, mutta perässä tullaan ja lujaa."
Yhdysvalloissa kahdella prosentilla 15-19-vuotiaista nuorista on selvä sepelvaltimotauti, ja 30-34-vuotiaista joka viidennellä. Suomessa ollaan Jokisen mukaan pian samassa jamassa, jos riskejä ei saada hallintaan. "Lapin yliopiston tutkimuksen mukaan koululaisten kunto on heikentynyt selvästi. Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että vain joka kolmas nuori liikkuu riittävästi."
"Suomalaisilla on perinnöllinen taipumus korkeaan kolesteroliin, ja siksi ruokavalion rasva vaikuttaa meihin voimakkaammin kuin keskieurooppalaisiin. Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä elintapojen merkitys on meillä tärkeämpi kuin esimerkiksi italialaisilla, joilla ei ole kolesteroligeeniä."
Poikien paino on Suomessa noussut keskimäärin viisi kiloa 20 vuodessa. Tytöistä noin 10 prosenttia on lihavia. "Alustavien tutkimustulosten mukaan lihavilla suomalaislapsilla on normaalia matalampi sokerinsietokyky, mikä viittaa metabolisen oireyhtymän kehittymiseen. Tätä ei ole lihavilla lapsilla Italiassa."
Tupakointi lisää sepelvaltimotaudin riskiä 1,5-2-kertaiseksi. Suomessa 16-vuotiaat tytöt tupakoivat poikia enemmän, ja tupakoivista 18-vuotiaista joka neljäs polttaa vähintään askin päivässä. Eero Jokisen mukaan meidän nuoremme polttavat enemmän kuin muut eurooppalaiset, jopa enemmän kuin virolaiset, vaikka tupakka on Virossa halvempaa kuin Suomessa.
Kovien eläinrasvojen käyttö kotitalouksissa on vähentynyt huomattavasti, mutta Sydänliiton kehittämispäällikön Marjaana Lahti-Kosken mielestä korjattavaa on yhä paljon.
"Maidon rasva on siirtynyt jogurtteihin, kermaan, juustoon, viiliin ja jäätelöön. Jogurtti on lasten yleinen välipala. Kahden desilitran purkissa on paitsi kovaa rasvaa, myös aika monta palaa sokeria. Vähärasvaisia juustoja on jo kiitettävästi markkinoilla, mutta juustoissa peikkona on suola, jota niissä on paljon", Marjaana Lahti-Koski sanoi.
Rasva ja suola maistuvat nuorille miehille
Kovaa rasvaa saadaan myös kekseistä, pizzoista ja suolaisista leivonnaisista, jotka maistuvat etenkin nuorille miehille.
"Suolaa saadaan tuplasti enemmän kuin suositellaan. Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on aivan liian vähäistä. Vain neljännes tytöistä ja viidennes pojista syö niitä tarpeeksi. Lapselle pitää tarjota kasviksia. Hän ei mene jääkaapille ja ala kuoria porkkanaa siksi, että se on porkkana on terveellistä. Se pitää kuoria ja laittaa hänelle eteen", Lahti-Koski neuvoi.