Yli kaksikymmentä vuotta jatkunut kolesterolin tasainen lasku on Suomessa pysähtynyt. Kahden laajan väestötutkimuksen mukaan aikuisten kolesteroli on nyt keskimäärin 5,7 millimoolia litrassa eli sama kuin viisi vuotta sitten. Huonoin on tilanne Lapin läänissä, jossa miehillä kolesterolin keskiarvo on 6.
"Elintapojen ja ruokavalion repsahtaminen näkyy veren rasva-arvoissa", dosentti Veikko Salomaa Kansanterveyslaitokselta kertoi.
"Syynä ei ole punaisen maidon ja voin käyttö, kuten maaseudulla ennen, vaan herkuttelu rasvaisilla juustoilla ja erikoiskahvijuomilla."
Väestötason tavoite on saada suomalaisten kolesteroli putoamaan alle viiden, mutta Salomaan mukaan tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä vielä kovasti työtä.
"Suomalaisten kolesterolit ovat tulleet 70-luvulta lähtien kauniisti alas, mutta vuosina 1992-2002 muutosta ei enää ole tapahtunut. Naisilla kolesterolin lasku hidastui selvästi jo vuoden 1992 jälkeen, ja kehitys on ollut epäsuotuisa myös nuorilla. Keski-ikäisillä veren rasva-arvot ovat pysyneet paremmin kurissa."
Tiedot ovat peräisin kahdesta laajasta väestötason tutkimuksesta, joissa on mitattu veren rasva-arvoja noin 12 000 suomalaiselta. Terveys 2000 -projekti on jatkoa Kansaneläkelaitoksen vanhalle Mini-Suomi- tutkimukselle, ja Finriski-seurannassa puolestaan kartoitetaan tärkeimpien kansantautien riskejä suomalaisilla aikuisilla viiden vuoden välein.
Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2002, jolloin Lappi oli ensimmäistä kertaa mukana Finriski-tutkimuksessa. Edellisessä kartoituksessa vuonna 1997 maan korkeimmat kolesteroliarvot mitattiin Oulun läänissä.
Itä-länsi-ero supistunut
Dosentti Salomaa luetteli kolme tärkeää tekijää, jotka ovat viime vuosina vaikuttaneet haitallisesti suomalaisten terveyteen.
"Väestö on lihonut selvästi, tupakointi on lisääntynyt etenkin naisten ja nuorten keskuudessa, ja tyydyttyneen rasvan käyttöä ei ole jaksettu pitää suositusten mukaisena. Kovia eläinrasvoja kulutetaan liikaa."
Kolesterolit olivat takavuosina maan itäosissa selvästi korkeammat kuin länsipuolella.
"Perinteinen itä-länsi-ero näyttää supistuneen, ja myös erot pohjoisen ja etelän välillä ovat Lappia lukuunottamatta kaventuneet. Sosiaaliryhmien väliset erot näkyvät sen sijaan selvästi. Alemmissa sosiaaliluokissa ja vähemmän koulutetuilla kolesterolit ovat korkeammat kuin enemmän koulutusta saaneella väestöllä", Veikko Salomaa kertoi.
Salomaa otaksui, että epäsuotuisa kehitys näkyy pian sepelvaltimotaudin ja sydänkuolleisuuden tilastoissa. Työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt Suomessa peräti 72 prosenttia 60-luvun jälkeen, mutta viime vuosina kuolleisuuden lasku on miehillä pysähtynyt.
Naisten sairastuminen sepelvaltimotautiin on lisääntymään päin, eikä kasvu johdu pelkästään väestön ikääntymisestä.
Maailman terveysjärjestön WHO:n Monica-tutkimuksen mukaan kolesterolit ovat läntisissä teollisuusmaissa kauttaaltaan laskeneet. Suomen kaltaista pysähtymistä viiden vuoden takaisiin lukemiin ei ole havaittu muualla. Monissa Itä-Euroopan maissa kolesterolit ovat edelleen korkeita. Syynä ovat runsas tupakointi ja kovia eläinrasvoja suosiva ravinto.