Ko­les­te­ro­li­lääk­kees­tä tuli mörkö

Monet suomalaiset empivät kolesterolilääkkeiden käyttöä. Jopa sydänpotilaat ovat lopettaneet lääkityksiä omin päin, koska he pelkäävät, että statiineista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tapani Ebeling näyttää, miten sepelvaltimotauti kehittyy oireettomasta, lievästä muutoksesta siihen, kun suoni menee tukkoon. Kolesteroli lisää taudin riskiä. "Japanilaiset saivat paljon vähemmän sydäninfarkteja kuin suomalaismiehet, vaikka he tupakoivat yhtä paljon ja verenpaine oli samaa tasoa. Japanilaiset söivät vähärasvaista ruokaa, ja heillä oli matala kolesterolitaso", Ebeling vertaa.
Tapani Ebeling näyttää, miten sepelvaltimotauti kehittyy oireettomasta, lievästä muutoksesta siihen, kun suoni menee tukkoon. Kolesteroli lisää taudin riskiä. "Japanilaiset saivat paljon vähemmän sydäninfarkteja kuin suomalaismiehet, vaikka he tupakoivat yhtä paljon ja verenpaine oli samaa tasoa. Japanilaiset söivät vähärasvaista ruokaa, ja heillä oli matala kolesterolitaso", Ebeling vertaa.

Monet suomalaiset empivät kolesterolilääkkeiden käyttöä.

Jopa sydänpotilaat ovat lopettaneet lääkityksiä omin päin, koska he pelkäävät, että statiineista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

MOT-ohjelma toi syksyllä esiin, etteivät kolesterolia alentavat lääkkeet välttämättä vähennä sydänkohtauksia tai kuolemia, niin kuin on tähän asti väitetty ja niillä on lisäksi vakavia sivuvaikutuksia.

Sisätautilääkäri, dosentti Tapani Ebeling Oulun yliopistollisesta sairaalasta arvioi, että moni tarpeellinenkin lääkitys on lopetettu statiineista nousseen kohun takia.

"Potilaat ovat tulleet hyvin epäileväisiksi. He kysyvät, onko lääkitys varmasti turvallista ja kannattaako sitä jatkaa. Jos lääkkeen käytön lopettaa, sen melkein näkee. Kolesteroli hyppää ylös.", Ebeling sanoo.

Hän ei kiistä, etteikö Suomessa olisi myös tarpeetonta statiinien käyttöä. Kiireinen lääkäri voi määrätä lääkkeen heti, vaikka ensin pitäisi kokeilla ruokavaliomuutosta.

Hoitosuositusten mukaan pelkkä korkea kolesteroli muuten terveellä edellyttää harvoin lääkehoitoa. Ebeling pitää Käypä hoito -suosituksia edelleen pätevinä. "Ei ole hoitosuositusten vika, jos niitä ei noudateta." Ebeling korostaa, ettei mikään ole muuttunut kolesterolin hoidossa. "Asiantuntijat ovat yhä samaa mieltä pitkään tunnetuista valtimotautien ehkäisy- ja hoitoperiaatteista."

Erimielisiä ovat Ebelingin mukaan yksittäiset vastarannankiisket, jotka eivät ole kolesteroliasiantuntijoita.

Suurentunut veren kolesterolimäärä lisää riskiä sairastua valtimotauteihin, sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.

Finriski-tutkimuksen mukaan suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riski aleni 2002-2007 nimenomaan kolesterolin laskun ja tupakoinnin vähenemisen vuoksi.

Kolesterolilääkitys vähentää valtimotautien vaaraa ja niistä johtuvia kuolemia. Tämä on osoitettu useissa hoitotutkimuksissa yli 100 000 potilaalla. Mitä enemmän LDL-kolesteroli laskee, sitä enemmän sydänkohtaukset vähenevät.

"Tämä on täysin selvä asia. Jos muuta väittää, se kuulostaa samalta kuin joku sanoisi, että aurinko kiertää maata.", Ebeling jatkaa.

Statiineilla voidaan ehkäistä arviolta tuhansia sydänkuolemia vuodessa. "Lääkkeillä vähennetään infarktiriskiä 30-50 prosenttia, eli riski ei poistu kokonaan. Infarkti voidaan ainakin siirtää myöhemmäs."

Lääkkeestä hyötyvät varsinkin sydäninfarktin tai aivohalvauksen jo saaneet sekä sepelvaltimotautia, diabetesta, valtimoiden kovettumatautia tai perinnöllistä rasva-aineenvaihdunnan häiriötä sairastavat.

Myös ne hyötyvät, joilla on suurentunut riski sairastua sepelvaltimotautiin riskien kasauman vuoksi. Riskiä lisäävät lähinnä tupakointi, kohonnut verenpaine, ylipaino ja miessukupuoli.

"Aina pitää arvioida, mikä on juuri tämän ihmisen kokonaisriski saada valtimotautitapahtuma. Lääkkeen hyödyt ja haitat tulee punnita yksilöllisesti."

Lääke on tarpeen, jos kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutos auta. Jos siis pelkkä kolesteroli on koholla muuten terveellä, ruokaremontti yleensä riittää. "Voita saa syödä, jos haluaa, mutta kannattaa tiedostaa, että se nostaa kolesterolia. Jos kuuluu valtimotautisukuun tai sairastaa aikuistyypin diabetesta, voin syönti ei ole järkevää. Ihmiset tekevät valintansa itse, mutta toivottavasti valinta perustuu oikeaan tietoon", Ebeling huomauttaa.

Statiineilla on myös haittoja, niin kuin kaikilla lääkkeillä. Ebeling pitää sivuvaikutuksia silti harvinaisina, ja vakavia haittoja tulee esiin vähän.

Tavallisimpia haittoja ovat lihasoireet, joiden vuoksi osa potilaista on joutunut keskeyttämään lääkityksensä. Toiseksi yleisimpiä ovat maksa-arvojen nousut. Myös yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden ja joidenkin ravintoaineiden kanssa ovat mahdollisia. "Jos simvastatiinia ottaa samaan aikaan kuin litran greippimehua, lääkkeestä voi tulla seitsenkertainen pitoisuus."

Haimatulehdusta epäillään statiinien hyvin harvinaiseksi sivuvaikutukseksi. "Se on niin harvinainen sivuvaikutus, etten ole urani aikana tavannut sellaista yhdelläkään potilaallani."

Haimatulehdus voi johtua monesta muustakin syystä, kuten alkoholista, sappikivistä ja ylipainosta. Yhteyttä lääkkeisiin tutkitaan.

Jos epäilee lääkkeen sivuvaikutuksia, Ebeling kehottaa kääntymään oman lääkärin puoleen. Lääke voidaan vaihtaa tai annos korjata.

Ilmoita asiavirheestä