Kolesterolilääkkeistä on noussut taas kohu. Emeritusprofessorit Matti Järvilehto Oulun yliopistosta ja Pentti Tuohimaa Tampereen yliopistosta arvostelevat kolesterolihoitoja Medical Hypotheses -lehdessä.
Kolesterolilääkkeitä syö noin 650 000 suomalaista. Järvilehto katsoo, ettei statiinien hyödyistä sydäninfarktin ehkäisyssä ole riittävästi näyttöä, vaan moni syö lääkkeitä tarpeettomasti.
"Kaikkialla maailmassa väitetään, että kolesterolin lasku suojaisi sydäninfarktilta, mutta terveillä ihmisillä tästä ei ole näyttöä. Hyödyt on osoitettu vasta sydäninfarktin jälkeen. Statiineja ei pitäisi syöttää kansalle verisuonten kalkkeutumisen ehkäisemiseksi", Järvilehto sanoo.
Statiinien käyttö perustuu rasvateoriaan, jonka mukaan veren korkea kolesteroli aiheuttaa verisuonten kalkkeutumisen. Järvilehto pitää teoriaa ristiriitaisena.
Hänellä ja Tuohimaalla on toinen teoria. Sen mukaan kalkkeutumisen aiheuttaa verisuonten seinämää ravitsevien pienten päätevaltimoiden hapenpuute. Kun se jatkuu pitkään, nämä valtimot tulehtuvat ja menevät rikki.
Reiästä kolesteroli, mikrobit ja muut aineet pääsevät esimerkiksi sepelvaltimon seinän sisäosiin ja lihaskerrokseen, jonne ne jäävät loukkuun. Jos kertyminen jatkuu pitkään, kohta turpoaa ja estää veren virtausta.
Kolesteroli ei siis olisi kalkkeutumisen syy, vaan sen kertyminen olisi seurausta suonten seinämien sisäkerrosten happipuutoksen aiheuttamasta vauriosta. "Kolesteroliplakki ei siis kerry suonen seinämään siksi, että ihminen syö rasvaa."
Mistä johtuu, että suonen seinämä kärsii hapenpuutteesta ja menee rikki? Esimerkiksi nikotiini ja pitkäaikainen stressi heikentävät ääreisverenkiertoa ja voivat johtaa happivajaukseen.
Järvilehto muistuttaa, että sepelvaltimotaudin riskitekijöistä vain lihavuus nostaa kolesteroliarvoja. Sen sijaan nikotiini, stressi, verenpainetauti ja uniapnea eivät kohota kolesterolia, vaikka ne lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä. Näihin kaikkiin liittyvät myös pienten valtimoiden supistuminen ja verenpaineen nousu - ja sitä kautta happivaje.
Järvilehdon mielestä pelkkä kolesterolin lasku ei auta, kun muut tekijät vaikuttavat niin voimakkaasti taustalla. Verenpaineen hoito olisi hänestä järkevämpää.
"Kolesterolia voi kertyä riippumatta siitä, onko sitä paljon vai vähän. Kun syödään kolesterolia, ihmisen oma kolesterolin tuotanto laskee. Kun sitä syödään vähän, oma tuotanto nousee", eläkkeellä oleva eläinfysiologian professori sanoo.
Statiinien sivuvaikutuksia on Järvilehdon mielestä vähätelty. Hänen mukaansa diabetes kehittyy yhdelle 255 käyttäjästä ja vakavia lihasongelmia prosentille. Lisäksi statiinit voivat heikentää rasvaliukoisten vitamiinien saantia ja vähentää D-vitamiinin vaikutuksia.
Statiineja tarvitaan Järvilehdon mielestä vasta infarktin jälkeen. Verisuonten kalkkeutumisen ehkäisyyn hän suosittelee mieluummin B3-vitamiinia eli niasiinia.
"Statiineja kannattaa syödä"
Oulun yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg on täysin eri linjoilla professori Matti Järvilehdon kanssa. Strandbergin mukaan kolesterolilääkkeet kiistatta ehkäisevät valtimotauteja, joten niitä kannattaa syödä, jos tarve on.
"Valtimotaudit vähenevät 30-50 prosenttia viiden vuoden tutkimuksissa ja kokonaiskuolleisuus pienenee suuren riskin potilailla", hän sanoo.
Statiinien käyttöä ei Strandbergin mielestä pitäisi vähentää, vaan jopa lisätä: "Osa niistä, jotka hyötyisivät statiineista, ei vielä käytä niitä."
Korkea kolesteroli lisää tutkitusti valtimotautien riskiä ja kolesterolin lasku pienentää sitä. "Asiantuntijat eivät ole tästä asiasta eri mieltä. Ne, jotka ovat eri mieltä, eivät ole kolesterolitutkijoita", Strandberg jatkaa.
Teoriaa siitä, että kolesteroli tulisi valtimoon seinämän läpi, Strandberg ei poissulje. "Tuli se suonen sisältä verivirrasta tai seinämän ulkopuolelta, niin yhtä kaikki, jos se on suonen seinämässä. Ei se kolesterolin merkitystä vähennä."
Strandbergin mukaan statiinien vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Joillakin ilmenee maksaentsyymien nousua ja lihaskipuja, mutta Strandbergin mielestä haitat pitää suhteuttaa hyötyihin.
"Jos lääkkeitä verrataan, kyllä statiinit turvallisimmasta päästä ovat."
