Oululaissyntyisen runoilijan Frans Michael Franzénin lakitusta voi tänä koleana vappuna pitää hyvinkin ystävällisenä tekona.
Herralla itsellään tuskin on mitään sitä vastaan, että hän saa hitusen lisää suojaa pohjoisen keväistä viimaa vastaan.
Mistään herkkänahkaisesta henkilöstä ei Franzénin pronssisen patsaan kohdalla voi kuitenkaan puhua.
Lähes 130 vuoden jökötys ulkoilmassa Oulun leveysasteilla ei ole mikään vähäpätöinen juttu. Sen karaisevaa vaikutusta on turha väheksyä. Eikä patsasherran syntymäkään ollut pelkkää lämpöä täynnä. Kuvanveistäjä Johan Erland Stenberg aloitti patsaan pään muotoilemisen talvisen Pariisin työhuoneessaan, jossa lämpötila laski alhaisimmillaan lähelle nollaa.
Patsaan paljastustilaisuus vuonna 1879 oli Oulussa suuri juhla, mutta erityistä lämpöä ei osoitettu itse teoksen tekijälle. Kuvanveistäjä Stenbergiä ei oltu tiettävästi kutsuttu koko tilaisuuteen, eikä hänen nimeään mainittu tilaisuuden juhlapuheissa.
Kuvanveistäjän kolean kohtelun takaa löytynee silkkaa kokemattomuutta vastaavista tilanteista. Runoilija ja piispa Frans Michael Franzénin patsas on Oulun vanhin julkinen monumentti.
Lähde: Oulun taidemuseon internetsivut.