Nopeasti koleaksi muuttunut sää on saanut muuttolinnut valmistelemaan pitkää lentomatkaansa. Nopeimmat lähtijät, kuten tervapääskyt, ovat jo karistaneet Suomen pölyt sulistaan.
"Erityisesti hyönteissyöjien kohdalla ilman nopea kylmeneminen laukaisee muuton nopeastikin", arvioi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Aappo Luukkonen.
Näinä päivinä linnut etsiytyvät paikoille, joilla on runsaasti ravintoa. Hyönteissyöjien kokoontumispaikkoja ovat suojaiset, pusikkoiset paikat, joissa syötävää riittää. Kottaraisparvi saattaa muuton alla kasvaa tuhatpäiseksi.
"Rannikolle kertyy suurempia laumoja kuin sisämaahan, sillä meri toimii topparina ravintoa etsiville parville. Parhaita paikkoja lintujen katseluun ovat nyt meren rannat ja siellä erityisesti matalat lahdet", Luukkonen vinkkaa.
Muhoksella kirkonkylän eteläpuoliset pellot ovat kurkien perinteistä levähdys- ja tankkausaluetta. Pesimäsoiden ravinto on jo niin vähissä, että linnut viettävät päivänsä pelloilla syömässä muun muassa siemeniä, etanoita ja sammakoita.
Iltaseitsemän jälkeen kurjet nousevat siivilleen ja lentävät lähisoiden suojiin yöpymään.
Tuolloin kurkilaskentoihin osallistuva Veli-Pekka Honkanen on on nähnyt kurkien kertyvän keväisin ja syksyisin samoille pelloille aina 1950-1960-lukujen taitteesta lähtien.
"Ne ovat pitkäikäisiä lintuja, ja tieto hyvästä levähdyspaikasta kulkee sukupolvelta toiselle. Muhokselle kertyy valtaosa Pohjois-Suomen kurjista sekä varmaan joitakin Venäjänkin puolelta", Honkanen arvelee.
Vajaan tuhannen yksilön laumoja on laskettu Torniossa ja pienempiä laumoja satunnaisesti myös Tyrnävän pelloilla. Etelämpänä Vaasan kieppeillä Söderfjärdenillä on tänä syksynä laskettu 2 500 kurjen joukko, joista osa on tullut Ruotsista.
Birdlife Suomen mukaan valtaosa yöllä muuttavista hyönteissyöjistä on jo lähtenyt muuttomatkalleen. Parhaillaan aamuvirkeä lintutarkkailija voi kuulla ainakin peippojen, järripeippojen, rautiaisten ja västäräkkien muuttoääniä.