Kollajan voimalan ja altaan rakentaminen olisi ympäristökeskuksen arvioiden jälkeen entistä kiistanalaisempaa. Asia siirtyy nyt poliittisten päättäjien käsiin. He eivät voi olla tunnottomia esitetyille ympäristönäkökohdille.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus julkisti tiistaina kaksi arviota PVO-Vesivoiman suunnitelmasta rakentaa voimala ja säännöstelyallas Pudasjärven Kollajalle. Arvioista suppeampi oli lausunto hankkeen vaikutuksista Natura-alueisiin, laajempi taas lausunto voimayhtiön teettämästä hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista eli yvasta.
Mitä voimayhtiö ja rakentamisen tukijat lausunnoilta odottivatkaan, ympäristökeskus kaatoi heidän niskaansa kylmää koskivettä.
Tiedossa on jo ollut, että Kollajan rakentaminen vaatisi koskiensuojelulain avaamista. Nyt ympäristökeskus nosti hankkeen tielle vielä uuden esteen: Natura-kohteet ja luonnonsuojelulain.
Ympäristökeskus nimittäin katsoo, että Kollaja-hanke uhkaa Pudasjärven Natura-kohteita. Säännöstely vaikuttaisi merkittävästi etenkin Pudasjärven keskustaajaman alapuolella olevan Iijoen sisämaasuiston luontoarvoihin. Luonnonsuojelulain mukaan tällaisessa tapauksessa hankkeelle ei saa myöntää lupaa, kuuluu ympäristökeskuksen yksiselitteinen kanta.
Hankkeen yva-selvitystä puolestaan keskus kiitti paljon tietoa sisältäväksi ja helppolukuiseksi.
Ympäristökeskus myös näkee hankkeessa ja sen toteutustavassa myönteisiäkin ympäristövaikutuksia: vesivoiman vähäiset päästöt ja pyrkimyksen säilyttää Iijoen luonnonuoma vuolaampana kuin perinteisessä vesivoimarakentamisessa.
Kohteliaisuuksien jälkeen tulevat arviot ovat kuitenkin tylyjä: ympäristökeskuksen mukaan selvityksessä on useita puutteita, virheitä ja vääränsuuntaisia päätelmiä.
Jos kyse olisi vain puutteellisista selvityksistä, olisi aina mahdollista tehdä uusia ja tarkempia. Mutta ympäristökeskuksen mukaan rakentaminen aiheuttaisi myös ongelmia, jotka eivät selvittelyillä lievene. Tiedossa olisi huomattavia elinympäristömuutoksia. Esimerkiksi luonnonuoman virtaama ei riittäisi ylläpitämään virtavesikalastoa, altaasta aiheutuisi laatuhaittoja alapuoliselle Iijoelle ja joen virkistyskäytöllinen arvo heikkenisi.
Vaikka keskuksen roolina ei yva-lausunnossa ollut sanoa hankkeelle kyllä tai ei, sen näkemys on selvän kielteinen. Tämän muotoili varovasti julki myös luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen. Hänen mukaansa lausunnot eivät silota tietä Kollajan rakentamiselle.
Kollajan kohtalo on tämän jälkeen -- taas kerran -- poliitikkojen käsissä. Natura-säännöksiin voi hakea poikkeusta valtioneuvostosta, mutta sielläkin käsiä sitoo EU:n luontodirektiivi. Jos poikkeuslupa irtoaisi valtioneuvostolta, pitäisi vielä koskiensuojelulaki saada auki. Tällä vaalikaudella se ei onnistu.
Tämän hetken päähallituspuolueista sekä keskustan että kokoomuksen kanta vesivoiman lisärakentamiseen on myönteinen. Keskeisistä vaikuttajista ympäristöministeri Paula Lehtomäki on sitonut ehdollisen kantansa ympäristökeskuksen näkemykseen. Nyt keskus siis näyttää hankkeelle punaista.
On varmaa, että Kollajan rakentamisen takana on tämänkin jälkeen vahvaa tukea sekä maakunnassa, eduskunnassa ja hallituksessa. Siksi voimalan ja altaan lopullinen kohtalo jäänee edelleen avoimeksi. Samoin jatkuu alueen ihmisten kiusallinen epävarmuus ratkaisun suunnasta. Sitä voi pitää kansalaisten huonona kohteluna.