Ko­kouk­set kan­nat­te­le­vat Kau­ka­met­sää

Kajaanin Kaukametsä on yksi monista kulttuurikeskuksista, jotka näkivät päivänvalon 1980-luvun Suomessa. Kaukametsän sali otettiin virallisesti käyttöön 20 vuotta sitten, 14.2.1988 Jean Sibelius -kvartetin konsertilla.

Kaukametsän salin penkit täyttyvät kulttuuriväen lisäksi kokousvieraista. Johtaja Tapani Lakaniemi kehuu salin akustiikkaa, joka sopii varsinkin akustisille orkestereille.
Kaukametsän salin penkit täyttyvät kulttuuriväen lisäksi kokousvieraista. Johtaja Tapani Lakaniemi kehuu salin akustiikkaa, joka sopii varsinkin akustisille orkestereille.
Kuva: Rauatmaa Kimmo

Kajaanin Kaukametsä on yksi monista kulttuurikeskuksista, jotka näkivät päivänvalon 1980-luvun Suomessa. Kaukametsän sali otettiin virallisesti käyttöön 20 vuotta sitten, 14.2.1988 Jean Sibelius -kvartetin konsertilla.

Kaukametsä täytti pitkäaikaisen tarpeen saada Kajaaniin suuri esiintymistila. Kaukametsän johtaja Tapani Lakaniemi sanoo salin sopivan hyvin varsinkin akustiselle musiikille. Lavalla soi erityisen hyvin sinfoniettan kokoinen kokoonpano eli 30-50 soittajaa.

Katsojia Kaukametsän sydämeen sopii viitisensataa.

"Sali on riittävän iso kaupalliselle orkesteritoiminnalle", Lakaniemi huomauttaa.

Akustisesti hyvä sali houkuttelisi Lakaniemen mukaan orkestereja, mutta edes täyteen puukattu sali ei aina riitä kattamaan kuluja. Kokoukset ja seminaarit ovat erittäin tärkeitä Kaukametsän taloudelle.

"Meillä on sama ongelma kuin muilla kulttuuritaloilla. Infrastruktuuri on rakennettu kuntoon, mutta toiminnassa tulee äkkiä taloudellinen perälauta eteen."



Lama jääti taidemuseon


Kaukametsän muodostavat Kainuun musiikkiopisto, kansalaisopisto, kongressikeskus ja kaupungin kulttuuripalvelut. Kaukametsän alueella sijaitsevat myös hotelli Scandic Kajanus ja Kajaanin kuntokeskus. Kaukametsän suunnittelivat arkkitehdit Sinikka Kouvo ja Erkki Partanen.

Kokonaisuuteen kaavailtiin ennen 1990-luvun alkupuolen lamaa myös kaupungin taidemuseota. Kajaanin taidemuseon johtajan Heikki Aranteen mukaan piirustukset taidemuseosta ovat vielä olemassa, mutta toivoa sen rakentamisesta ei.

"Haimme korvaavat tilat ja näissä olemme."

Piirustuspöydällä Kajaanin taidemuseolle kaavailtiin Pohjois-Suomen mittakaavassa suuria tiloja. "Aika kunnianhimoinen hanke se oli", Aranne muistelee.



Uimahalli joen rantaan


Taidemuseon sijasta Kaukametsän seuraava uudisrakennus tullee olemaan uimahalli. Kajaanin kaupunki on suunnitellut uutta uimahallia jo vuosia, ja sen paikka on ehtinyt vaeltaa eri puolilla kaava-aluetta.

Tapani Lakaniemi toivottaa uimahallin tai vesiliikuntakeskuksen, kuten kaupunki haluaa hanketta kutsuttavan, tervetulleeksi Kaukametsään. Luonnoksessa uimahalli sijoittuu kansalaisopiston rakennuksen viereen Kajaaninjoen rantaan.

"Kyllähän uudelle uimahallille selvä tarve on, ja hanke hyödyttää varmasti myös hotellia ja kongressikeskusta", Lakaniemi perustelee.

Kulttuurikeskuksen näkökulmasta mielekkäämpi naapuri olisi kuitenkin voinut olla uudet tilat tarvitseva Kajaanin kaupunginteatteri, kun kerta taidemuseohanke on jo unohdettu pöytälaatikkoon.

"Kaukametsän sali sopii huonosti teatterin käyttöön", Lakaniemi myöntää.



Uusimmat tilat musiikille


Kaukametsä laajeni kymmenen vuotta sitten, kun Kainuun musiikkiopisto muutti uusiin tiloihin joen toiselle puolelle. Samalla Kaukametsä sai kaksi uutta yleisötilaa Kaukametsän salin ja kansalaisopiston auditorion lisäksi.

Leihu-sali on tasalattiainen tanssisali, jota 20-vuotisjuhlaviikolla hyödynsi muun muassa kiertävä veripalvelu. Kouta-sali on puolestaan Kaukametsän salia pienempi kokous- ja seminaaritila sekä esiintymis- ja harjoittelusali pienille orkestereille.

Kainuun musiikkiopiston rehtori Emil Milev osallistui tilojen suunnitteluun muiden opettajien tavoin. Tuolloin trumpetinsoittoa opettanut Milev on tyytyväinen lopputulokseen.

"Suurin osa toiveistamme otettiin huomioon. Kun kollegoita vierailee talossa, monet myöntävät olevansa meille kateellisia näin hienoista tiloista", Milev naurahtaa.

Ilmoita asiavirheestä