Ko­ko­päi­vä­työn löy­tä­mi­nen yhä han­ka­lam­paa

Yhä useammat naiset joutuvat tyytymään osa-aikatöihin, vaikka mieli tekisi tehdä täyttä työviikkoa. Tarjoilija Ulla Raittimo ,23, on yksi heistä.

Yhä useammat naiset joutuvat tyytymään osa-aikatöihin, vaikka mieli tekisi tehdä täyttä työviikkoa. Tarjoilija Ulla Raittimo ,23, on yksi heistä.

Raittimo on huhkinut Radisson SAS -hotellin ruokaravintola Sassissa jo kolme vuotta osa-aikaisena. Hän etsii kokopäiväistä pestiä, mutta vielä ei ole tärpännyt.

"Tästä paikasta olen tykännyt, se kai minut täällä on pitänyt", hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan opistotutkinnon aikanaan suorittanut Raittimo kertoo.

Raittimon työajat vaihtelevat paljon. Välillä on tunnit ovat täydet ja sitten on taas väljempää. Seuraavan työvuorolistan saa nähtäväkseen viikkoa ennen vuorojen alkamista.

Pankkitiliä on syytä tarkkailla, jotta jotain on sukanvarressa silloinkin, kun työtä on vähemmän.

"Opintotuen jälkeen sitä on tottunut jemmaamaan ja säästämään. Suuria hankintoja ei kyllä voi ajatellakaan", Raittimo kertoo.

Tilastokeskuksen mukaan opiskelu tai perhe ovat usein syinä, jos osa-aikatöitä etsitään tarkoituksella, mutta reilu kolmannes osa-aikatyötä tekevistä naisista ilmoittaa, ettei valinta ole vapaaehtoinen.



Osa-aikaisia naisaloilla


Tilastokeskuksen tutkija Laura Hulkon mielestä naisten osa-aikatyön yleistyminen on jossain määrin myös tasa-arvo-ongelma.

"Selvästi perinteisillä naisvaltaisilla aloilla osa-aikatyöläisten käyttö on tullut esiin. Siihen pitäisi kiinnittää huomiota", Hulkko sanoo.

Osa-aikatyö yleistyy varsinkin kaupan sekä majoitus- ja ravintsemusaloilla. Esimerkiksi joulun alla avattavan Kaakkurin uuden Citymarketin käyttötavarapuolelle tulee 60 uutta työpaikkaa - suurin osa on osa-aikaisia. Yleisin työaika on 30 tuntia viikossa.

Tavaratalojohtaja Tuula Honkilan mukaan kauppojen aukioloajat ovat sellaisia, että töiden organisointi käy kätevimmin osa-aikaisten työläisten avulla. Suurin osa heistä on naisia, mutta niin oli myyjän työhön hakeutuneistakin.

Honkila ei ota kantaa koko alan tilanteeseen, mutta uudessa Citymarketissa tasa-arvo-ongelmaa ei hänen mukaansa ole.

"Meillä on kaikissa tehtävissä miehiä ja naisia", Honkila sanoo.

Myös Oulun keskustan uudistuvan Sokos Hotelli Arinan 75 työntekijästä kaksi kolmasosaa on osa-aikaisia, joiden työaika viikossa vaihtelee 30 tunnista alaspäin.

Hotellinjohtaja Ulla Peltoniemen mukaan osa-aikaisuuden suosiminen johtuu myynnistä ja työvoiman tarpeesta. Lauantai-iltana ravintolassa saatetaan tarvita 12 tarjoilijaa, mutta maanantai-iltana vain kaksi.

Hotellialalla ei Peltoniemen mielestä ole tasa-arvo-ongelmaa osa-aikaisuuden suhteen. Pikemminkin naiset tuntuisivat pärjäävän jopa miehiä paremmin. Uuteen Arinaankin olisi haluttu tasapainotuksen vuoksi töihin enemmän miehiä kuin loppujen lopuksi saatiin.



Yleistyi laman aikana


Osa-aikatyö yleistyi laman aikana 90-luvulla. Opiskeluajat pitenivät, koska työtä ei ollut saatavilla ja toisaalta viikonloput ja illat luonnollisesti sopivat parhaiten opiskelijoille. Naiset jäivät lama-aikana aikaisempaa herkemmin perhevapaille.

Paluu kokoaikaisuuteen jäi kuitenkin tapahtumatta, kun lamasta selvittiin.

"Osa-aikatyöntekijät ovat halvempia", toteaa tutkija Laura Hulkko.

Kymmenen vuoden aikana työajat ovat eriytyneet voimakkaasti. 90-luvun alussa oltiin vielä tasoissa, mutta nyt ylemmät toimihenkilöt tekevät keskimäärin ylimittaista ja alemmat alimittaista työviikkoa.

Samaan aikaan, kun naisten työaika näyttää lyhenevän, pienten lasten isät tekevät ylipitkää päivää. Työelämän kannuksia hankitaan samaan aikaan, kun lapset ovat vielä kotona.

Ilmoita asiavirheestä