Kokoomus vaatii hallitusta ja presidentti Tarja Halosta toimimaan aloitteellisesti EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa mainittujen turvatakuiden saamiseksi voimaan perustuslain kohtalosta huolimatta. Päätökset EU:n turvatakuista tulisi tehdä viimeistään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä antoi tiistaina Oulussa tukea puolueen presidenttiehdokkaalle Sauli Niinistölle hyväksymällä kannanoton, jossa määritellään turvatakuiden puolesta toimiminen Suomen kansalliseksi eduksi.
Takuiden voimaantulo on epävarmaa nykyisessä tilanteessa, jossa perustuslaillinen sopimus on joutunut sille kielteisten kansanäänestystulosten vuoksi vastatuuleen. Takuut tulisi kokoomuksen mielestä pelastaa tarvittaessa erillisillä neuvotteluilla.
Ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz arvosteli Suomen valtiojohtoa "ailahtelemisesta arvaamattomalla tavalla" Suomelle tärkeässä kysymyksessä. Hänen mielestään presidentti Tarja Halosella ja pääministeri Matti Vanhasella (kesk.) on asenneongelma suhteessa EU:n tiivistyvään turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön sekä erityisesti keskinäisiin turvatakuihin.
EU:n jäihin joutuneessa perustuslaissa oleva turvatakuulauseke määrittelee jäsenmaiden velvollisuudeksi antaa toiselle aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle apua kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan määräysten mukaisesti.
Velvoite ei vaikuta "tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luonteeseen". Tällä viitataan Naton ulkopuolisiin maihin. Toisaalta Naton katsotaan olevan sen jäsenmaille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Turvatakuista etsitään
painetta kampanjaan
Tiedotusvälineitä intohimoisesti seuraava Zyskowicz pyrki todistelemaan lehdistä poimituilla lainauksilla, että Halonen ja Vanhanen suhtautuivat perustuslakia koskevien neuvottelujen aikana turvatakuihin varauksellisesti tai jopa kielteisesti.
Kun niitä koskeva artikla oli hyväksytty hallitusten välisessä konferenssissa, sen katsottiin lisäävän Suomen turvallisuutta. Tämä näkemys sisältyi eduskunnalle annettuun turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon.
Perustuslain läpimenon vaikeutumisen jälkeen suhtautuminen on Zyskowiczin mielestä taas muuttunut. Turvatakuiden puute ei Halosen mukaan olekaan ongelma.
- Ota tästä nyt sitten selvä, Zyskowicz siteerasi esityksensä lopuksi itseään. Hän ennusti valtiojohdon vielä tulevan asiassa kokoomuksen ja Niinistön linjoille ennen vuoden vaihdetta.
Kokoomus on pyrkinyt leipomaan turvatakuista vaaliteemaa, joka korostaa haastajana esiintyvän Niinistön ja istuvan presidentin vastakkainasettelua. Kampanjan alkumetreillä on kesän mittaan käyty asiasta sanailua muun muassa Niinistön ja Vanhasen kesken. Niinistö on luonnehtinut takuiden ottamista perustuslakiin sopimukseksi siitä, että EU-maat muodostavat sotilasliiton.
Vanhanen on torjunut eurooppalaisen sotilasliiton haihatteluna. Hänen mielestään turvatakuissa on kysymys vain poliittisesta velvollisuudesta, joka ei tee EU:sta sotilasliittoa ilman yhteistä puolustusta.