Kokoomus on kivunnut jo kahdessa peräkkäisessä kyselyssä maan suurimmaksi puolueeksi. Jos sen asema pysyy, Suomen politiikassa tapahtuu murros. Toistaiseksi kannatuk-sesta on vain imagohyötyä.
Vuoden 1987 vaaleissa kokoomus sai 53 kansanedustajan paikkaa. Se on puolueen paras tulos Suomen itsenäisyyden aikana. Viime maaliskuun vaalit toivat 50 paikkaa, joilla kokoomus pääsi lähelle 20 vuoden takaista huippuaan.
Maaliskuun vaalivoitto oli kokoomukselle hyvä, mutta ei vielä historiallisen hyvä saavutus. Vaalien jälkeen tehdyt mielipidekyselyt viittaavat kuitenkin kehitykseen, joka suomalaisessa politiikassa olisi uutta. Kokoomuksen myötätuuli on voimistunut ja se kilpailee keskustan ja SDP:n kanssa kannatukseltaan maan suurimman puolueen asemasta.
Yleisradion Taloustutkimuksella ja Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämät kyselyt ovat tuloksiltaan yhdensuuntaisia. Kokoomuksen kannatus on vaalitulosta korkeammalla, keskustan ja SDP:n matalammalla.
Tulosten tulkinnassa on kuitenkin syytä olla varovainen. Muutokset mahtuvat virhemarginaaleihin, eikä lyhyen ajan perusteella voi muutenkaan tehdä vielä pysyviä johtopäätöksiä. On elettävä vähintään kesän yli ja pitempäänkin ennen kuin sellaisten aika on.
Silti on ilmeistä, että vaalivoittajien noste on voimistunut vaalien jälkeen. Asiasta on puhuttava monikossa, sillä myös vihreät ja perussuomalaiset ovat plussalla. Vihreillä gallupmenestys on ollut ennenkin hyvää, ja poliittisesti huomionarvoisempaa onkin perussuomalaisten askellus vakaasti ylöspäin ja nousu kristillisdemokraattien ja RKP:n rinnalle. Näyttää siltä, että Timo Soinin vedolla puolue on päässyt uskottavuuskynnyksen yli.
Kokoomuksen nousua selittävät hyvän vaalituloksen tuoman myötäisen lisäksi meno halitukseen sekä yhden pääkilpailijan vaikeudet. SDP on vaalitappion jälkeen jatkanut vajoamistaan. Puolue on vielä 20 prosentin kannatusrajan paremmalla puolella, mutta ellei muutosta ala kohta kuulua, lukemat saattavat vielä alkaa ykkösellä kakkosen sijaan.
SDP pui maanantaina seminaarissaan vaaliromahduksen syitä. Tämä surutyö on tehtävä, mutta pitkäksi aikaa puolue ei voi jäädä katsomaan taaksepäin. Oppositioon joutuneen SDP:n edessä nimittäin ovat vaaran vuodet, jos vanha kannattajakunta kaikkoaa eikä uuteen saada otetta.
Keskusta puolestaan on lievässä laskussa, ja myös siellä kokoomuksen nousua seurataan varmasti huolissaan. Jommalle kummalle hallituksen kantavista voimista tarjolla on porvarillisen kentän pääpuolueen paikka ja Suomen suurimman puolueen asema, mahdollisesti varsin pitkäksi aikaa eteenpäin. Tuuli on vienyt sen verran vahvasti oikealle, että nyt saatetaan kilpailla suomalaisen puoluekentän uudesta hegemoniasta.
Toistaiseksi tällä kaikella on kuitenkin hyvin vähän suoranaista käytännön merkitystä. Seuraavaksi edessä ovat kunnallisvaalit, mutta niihin on vielä puolitoista vuotta ja valtakunnan politiikkaan niiden merkitys on vain välillinen. Nyt eletään aikaa, jolloin mielipidekyselyillä on merkitystä lähinnä vain mielikuvan luojina. Isoilla puolueilla ei edes ole puoluekokouksia tänä kesänä.
Mutta mielikuvillakin on väliä. Kokoomus on tällä hetkellä positiivisessa ja SDP negatiivisessa kierteessä. Keskusta polkee paikallaan. Suomessa suurten puolueiden järjestyksen vaihdoksiin johtavat liikkeet ovat hitaita, mutta jos liike johonkin suuntaa alkaa, se voi pysyä pitkään vahvana. Sitä kokoomus toivoo ja SDP pelkää.