Pääkirjoitus

Ko­koo­mus pe­rin­tei­nen voit­ta­ja – Poh­jois-Suo­men jää­mi­nen ilman omaa meppiä iso pet­ty­mys

Pohjois-Suomen kannalta EU-vaalit olivat pettymys, sillä alue ei saanut yhtään meppiä.Kansalaiset koko EU:ssa äänestivät aiempaa vilkkaammin.

Kokoomus on jo kahdenkymmenen vuoden ajan ollut Suomen ykköspuolue EU-vaaleissa. Kokoomuksen mepit Henna Virkkunen (vas.), Petri Sarvamaa ja Sirpa Pietikäinen uusivat paikkansa. Pohjois-Suomen kannalta Euroopan parlamentin vaalit ovat pettymys, sillä varapaikalta mepiksi siirtynyt keskustan Mirja Vehkaperä menetti paikkansa ja SDP:n Liisa Jaakonsaari ei enää asettunut ehdolle pitkän EU- ja kansanedustajauran jälkeen.
Kokoomus on jo kahdenkymmenen vuoden ajan ollut Suomen ykköspuolue EU-vaaleissa. Kokoomuksen mepit Henna Virkkunen (vas.), Petri Sarvamaa ja Sirpa Pietikäinen uusivat paikkansa. Pohjois-Suomen kannalta Euroopan parlamentin vaalit ovat pettymys, sillä varapaikalta mepiksi siirtynyt keskustan Mirja Vehkaperä menetti paikkansa ja SDP:n Liisa Jaakonsaari ei enää asettunut ehdolle pitkän EU- ja kansanedustajauran jälkeen.

Pohjois-Suomen kannalta EU-vaalit olivat pettymys, sillä alue ei saanut yhtään meppiä. Kansalaiset koko EU:ssa äänestivät aiempaa vilkkaammin. Samalla laaja oikeistopopulistinen jytky torjuttiin.

Euroopan unionin parlamenttivaalit käytiin jännittävissä tunnelmissa. Suomessa kansalaiset antoivat vahvan valtakirjan EU-myönteisille unionin yhtenäisyyttä ja vakautta rakentaville puolueille.

Suurin protestihenki toteutui jo eduskuntavaaleissa, joten tunnelmat eurovaaleihin tultaessa olivat jo laantuneet. Kokonaisuudessaan Euroopassa oikeistopopulistien jytky jäi tulematta niin suurena kuin odoteltiin.

Alueellisuuden kannalta Pohjois-Suomen tulos oli pettymys. Varapaikalta parlamenttiin viime kesänä noussut oululainen Mirja Vehkaperä (kesk.) jäi nyt rannalle. Toinen oululainen meppi, SDP:n Liisa Jaakonsaari ei enää ollut ehdolla.

Europarlamentin vaalit kiinnostivat tällä kertaa kuitenkin aiempaa enemmän. Kotimaan äänestysaktiivisuus nousi 42,7 prosenttiin. Lukema ei vielä yllä EU:n keskiarvoon, mutta jo se on myönteistä, että äänestysaktiivisuus nousi.

Äänestysaktiivisuuden kasvu Suomessa ja koko Euroopassa viestii siitä, että kansalaiset ovat sisäistäneet sen, että tulevista haasteista ei selvitä ilman EU:n laajuista yhteistyötä.

Suomessa eurovaalien ykköseksi nousi kokoomus kolmella euroedustajalla. Kokoomus on jo 20 vuoden ajan ollut EU-vaalien suurin puolue. Kokoomuslaiset ovat muita EU-myönteisempiä, ja puolueen kannattajat käyvät ahkerasti uurnilla.

Kokoomuksen ykköspaikan perässä vihreät, SDP, perussuomalaiset ja keskusta saivat kukin kaksi meppiä.

Ilmastoteemaa vahvasti esillä pitäneiden vihreiden nousu toiseksi suurimmaksi puolueeksi EU-vaaleissa ja kahteen meppipaikkaan heijasteli muuallakin Euroopassa puhaltanutta vihreää tuulta. Vihreät ovat myös kiinni brexitin jälkeen Suomelle mahdollisesti tulevassa 14. meppipaikassa.

SDP:n nousu kolmanneksi on merkittävää, sillä puoleen kannatus on yleensä jäänyt melko kauas kansallisesta tuloksesta. SDP:n Eero Heinäluoma on lisäksi vaalien äänikuningas.

Perussuomalaisten sanoma puri varsin hyvin, sillä puolue sai historiansa parhaan EU-vaalituloksen. Keskusta sen sijaan menetti roimasti ääniä ja myös yhden europarlamentaarikon paikan viiden vuoden takaiseen verrattuna. Myös vasemmistoliitto kärsi tappiota, mutta onnistui pitämään yhden paikkansa samoin kuin RKP.

Eduskuntavaalien ja EU-vaalien läheisyys aiheutti tällä kertaa puolueissa harmaita hiuksia. Kaksoisehdokkuudet hämmensivät kansalaisia.

Etukäteen Suomessakin herätti huolta, minkälaisen aseman oikeistopopulistiset puolueet saavat Euroopan parlamentissa. Vaikka ne etenivät, menestys ei ollut niin ennakoidun suuri.

Enemmistökoalition yleensä muodostaneet keskustaoikeistolainen EPP ja sosialidemokraatit kärsivät sen verran tappiota, etteivät ne enää yhdessä muodosta enemmistöä. Europarlamentti on jatkossa aiempaa hajanaisempi, mikä vaikuttaa parlamentin toimintakykyyn.