Gallupit on tehty, ennakkoäänet annettu ja kampanjatkin kohta käyty. Edessä on vielä supersunnuntai, jolloin aiempaa vilkkaammasta ennakkoäänestämisestä huolimatta yhä pääosa vaaliuurnille lähtevistä käy äänestämässä.
Oli eduskuntavaalien yksityiskohtainen tulos mikä tahansa, pitkään hyvin vakaina pysyneisiin puolueiden kannatuslukuihin voi tulla Suomen oloissa harvinaisen suuria muutoksia.
Suomi on ollut pitkään kolmen suuren puolueen hallitsema. Asetelma voi nyt muuttua ainakin joksikin aikaa, sillä perussuomalaiset tunkee itseään neljänneksi pyöräksi.
Perussuomalaisten gallupnousu on ollut huimaa. Kolmessa viimeisimmässä mielipidetiedustelussa (MTV3, Helsingin Sanomat ja Yleisradio) gallupkomeetan nousukäyrä on kuitenkin kääntynyt yhtäpitävästi laskuun. Ponnistus ei osunut ihan lankulle. Lisäksi gallupkannattajat on saatava vielä vaaliuurnille. Ennakkoäänestyksessä se näkyi miesten vilkkaampana äänestämisenä.
Voimasuhdemuutosten suuruus riippuu paljon siitä, tuleeko kampanjan loppusuoralla esille vielä jotakin uutta ja mikä on äänestysprosentti. Paljon on kiinni myös siitä, miten puolueet saavat perinteiset kannattajansa liikkeelle ja vielä enemmän siitä, miten suurimmat eduskuntapuolueet saavat pidetyksi heistä kiinni.
Paikkajakoon vaikuttaa sekin, miten vaalipiirien viimeiset paikat jakautuvat. Puolueen vaalitulos voi heitellä niiden takia jopa viisi-kymmenen paikkaa ylös- tai alaspäin. Muutamien vaalipiirien vaaliliitot mutkistavat paikkajakoa entisestään.
Nämä ovat myös gallupvaalit. Perussuomalaisten nopean ja jyrkän nousun takia etenkin sille mitatut suosioluvut ovat epävarmoja. Siksi puolueen todellinen kannatus voi heitellä niihin verrattuna suurestikin.
Kokoomuksella on hyvät mahdollisuudet nousta suurimmaksi puolueeksi. Se olisi merkkitapaus Suomen poliittisessa historiassa, sillä kokoomus ei ole ollut koskaan ykkönen eduskuntavaaleissa. Yleisradion torstainen gallup osoitti, että kokoomus olisi jo repäissyt muihin reilun kaulan. Aiemmin näkynyt äänivuoto perussuomalaisiin näyttäisi tyrehtyneen.
Perussuomalaisten suosion kääntyminen laskuun voi koitua etenkin SDP:n eduksi. Puolueet kisaavat samoista äänestäjistä asutuskeskuksissa ja taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Ehkäpä juuri siksi SDP on ottanut, kenties taktisesti, euroalueen kriisimaiden tukeen lähes yhtä tiukan linjan kuin perussuomalaiset. Lisäksi SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on petrannut vaalitenteissä. Loppukiriä ottava SDP hengittääkin jo keskustan niskaan. Ylen gallupissa SDP:n tukijoiden äänestysvarmuus oli jo parempi kuin keskustalla.
Haja-asutusalueiden äänistä ottelevat tiukimmin keskusta ja perussuomalaiset. Tuossa ottelussa keskustalla, jolla on noilla alueilla eniten menetettävää, näyttäisi olevan vaikeuksia. Keskustajohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi on ollut yllättävän vaisu. Puolue varoitteleekin jo sinipunahallituksesta.