Oppositiopuolue kokoomus tunnisti itsensä, kun presidentti Tarja Halonen arvosteli valtiopäivien avajaispuheessaan niitä, jotka "väkisin" hakevat erimielisyyttä yksimielisistä kannanotoista.
- Hän tietysti tarkoitti kokoomusta, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sanoi.
Asia on läheinen Sasille itselleen. Hän arvosteli marraskuussa rajusti Halosen YK:ssa pitämää puhetta. Sasi oli sitä mieltä, että Halosen näkemys Yhdysvaltojen Irak-operaation laittomuudesta poikkesi Suomen aiemmasta lievemmästä kannasta.
Sasi tulkitsi, että presidentin ärtymyksen taustalla on myös kokoomuksen ylläpitämä keskustelu Suomen aseman määrittelystä. Kokoomus oli uuden turvaselonteon käsittelyssä eri linjoilla kuin presidentti ja hallitus. Kokoomuksen mielestä Suomen ei olisi pitänyt määritellä enää itseään sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi.
- Hallitukselle on kauhean tärkeää selittää, että Suomi muka olisi edelleen liittoutumaton maa. Muualla sen sijaan hämmästellään, mitä Suomen liittoutumattomuus oikein tarkoittaa, Sasi sanoi.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) huomautti, että ulkopolitiikassa on kaikki päätökset tehty yksimielisesti ja yhtenäisesti. Mitään tarvetta ei ole ollut etsiä kompromisseja eri kantojen välillä.
Tuomioja ei ole hänkään valmis kieltämään oppositiolta keskustelua ulkopolitiikasta, vaikka sen taso ei kovin korkea olisikaan.
- Oppositiopolitiikkaa saa tehdä mistä haluaa. Onko se maalle viisasta, on toinen juttu, Tuomioja sanoi.
Aihetta epäilyihin ulkopoliittisen johdon yksimielisyydestä on antanut myös keskustelu EU:n kriisinhallintaoperaatioista. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, että presidentillä ja hallituksella on erilainen näkemys siitä, tarvitaanko operaatioihin jatkossakin YK:n hyväksyntä.
Myös Evan arvostelu ärsyttänyt
Sasin tapaan eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Jari Vilén (kok.) tulkitsi, että presidentin arvostelun taustalla yhtenä asiana on erimielisyys siitä, pitääkö Suomea kutsua edelleen sotilaallisesti liittoutumattomaksi vai ei. Vilén arveli, että presidentti oli saanut aineksia myös elinkeinoelämän taholta tulleesta julkisesta arvostelusta.
Samaa epäili SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma.
- Elinkeinoelämän valtuuskunnan taholta on kuultu sellaisia puheita, jotka ehkä ovat antaneet hieman väärää kuvaa siitä, mitä Suomessa tehdään ja mitä mieltä ollaan, Heinäluoma sanoi.
Vasemmisto-opposition Jaakko Laakso arveli, että Halonen viittasi kokoomuksen pyrkimykseen etsiä nykyisestä ulkopolitiikan linjasta jotain sellaista, joka olennaisesti poikkeaisi siitä, mitä se itse oli hyväksymässä edellisellä vaalikaudella. Sotilaallinen liittoutumattomuus kelpasi silloin Suomen linjaksi myös kokoomukselle.
Edellisen kerran kokoomus joutui arvostelun kohteeksi joulukuussa, kun keskustan ja SDP:n äänenkannattajat syyttivät yhteisessä pääkirjoituksessaan, että kokoomus lyö ulkopolitiikan arvostelussaan kiilaa presidentin ja pääministerin väliin aseinaan saivartelu ja epäluulojen kylväminen.
Globalisaatiossa toinenkin puoli
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz kiitteli presidentti Halosen näkemystä siitä, että globalisaatiokehityksessä on myös positiivisia puolia.
- Tähän asti on syntynyt sellainen mielikuva, jonka oikeellisuutta en tiedä, että presidentti korostaisi globalisaatiossa lähinnä sen kielteisiä piirteitä. Kielteisiä puolia ei pidä peitellä, mutta täytyy tuoda esiin myös myönteiset puolet.
Zyskowicz sanoi olevansa yhtä mieltä myös siitä, ettei itseisarvoisesti pidä hakea riitaa ulkopoliittisista asioista, joissa riita ei ole. Hän ei ollut valmis "ottamaan koppia" presidentin näkemyksistä, joissa tuomittiin erimielisyyksien hakeminen yksimielisistä kannanotoista.
Kokoomuksen ja hallituksen välillä on ollut eduskunnassa erimielisyyksiä ulkopolitiikan asioista, kuten liittoutumattomuudesta.
- Ulkopolitiikassa ja kansainvälisissä suhteissa on merkitystä myös sillä, miten asiat määritellään, Zyskowicz huomautti.
Vilén oli tyytyväinen presidentin hyvin myönteiseen arvioon Suomen EU-jäsenyydestä ja Laakso puolestaan pettynyt. Laakson mielestä Halonen unohti kokonaan EU-jäsenyyden esimerkiksi maataloudelle aiheuttamat ongelmat ja EU:n myötä syntyneet paineet sotilaallisen liittoutumisen suuntaan.
Lue myös: