Kokoomus äänestyttää eduskuntaa Suomen turvallisuuspoliittisen linjan määrittelystä eli liittoutumattomuudesta, kun eduskunta tänään tiistaina lyö kiinni kantansa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Kokoomus jää kuitenkin yksin siinä, että Suomen ei tule määritellä enää itseään sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi.
Hallituksen miina-aikataulukaan ei kelpaa suurimmalle oppositiopuolueelle. Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä käyttökelpoisia miinoja ei tulisi hävittää ennenaikaisesti. EU:n nopean toiminnan joukoille kokoomuksen mielestä riittää EU:n valtuutus. Tästäkin joudutaan äänestämään, vaikka hallituksesta neuvottiin odottamaan ensin rauhanturvalain uudistamista pohtivan työryhmän esitystä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) yritti selventää, mitä hallituksen ajama sotilaallinen liittoutumattomuus tarkoittaa ja vetosi, ettei kokoomuksen esittämää lausumaa hyväksytä. Vanhasen mielestä kokoomuksen esitys vain sotkisi asioita. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) moitti kokoomuksen horjuvaa miinakantaa.
Katainen
hylkäisi
Katainen esitti lausumaehdotuksen, jonka mukaan Suomea ei voi enää pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoumattomana maana. Suomi on sitoutunut EU:n arvoyhteisöön, johon kuuluvat muun muassa solidaarisuuslauseke ja turvatakuut. EU on paitsi turvallisuus- myös puolustusyhteisö, Katainen totesi.
"Olemme saaneet muilta jäsenmailta turvatakuut ja sitoutuneet auttamaan toisia mahdollisen hädän hetkellä", Kaitainen muistutti.
Hallituksen sisältä kokoomuksen liittoutumattomuus-arvostelu sai tukea RKP:n Christina Gestriniltä. Gestrinin mielestä liittoutumattomuus on vanhaa liturgiaa muuttuneessa maailmassa ja joutaa museoon. Etenkin keskustalaiset puolustivat liittoutumattomuutta tiukasti. Eero Lankia (kesk.) muistutti, että EU ei ole sotilasliitto.
SDP:n Jouni Backman tuki hallituksen linjaa, mutta piti saivartelua tarpeettomana. Liisa Jaakonsaari oli kaivanut arkistoista SDP:n puheenjohtajan, puhemies Paavo Lipposen viime toukokuussa Maanpuolustusyhdistyksen vuosikokouksessa pitämän puheen. Siinä Lipponen totesi: "Suomessa kuvitellaan yhä, että voimme pysyä omana erikoistapauksena, ikään kun eduiltaan erilaisena, kansainvälisiä velvoitteita valikoivana maana. Tämän ajattelun kattokäsite on liittoutumattomuus." Perään Jaakonsaari kyseli: "Ketä yritämme vakuutta liittoutumattomuudella? Kuka sitä meiltä kysyy?"
Vanhanen
selvensi
Pääministeri Vanhasen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus pysyy Suomen puolustusratkaisuna. Se määrittää hänen mukaansa tapamme järjestää puolustuksemme itse, ei muuta.
"Se ei kuvaa ulkopoliittisista linjaamme. Olemme jäsenyytemme alusta alkaen olleet poliittisessa liitossa Euroopan unionissa. Emme siten ole puolueettomia emmekä sitoutumattomia", Vanhanen totesi.
Hänen mukaansa Suomi pitää tärkeänä, että EU:ta kehitetään määrätietoisesti vahvana turvallisuusyhteisönä. "Samalla kaikki tietävät, että EU ei ole jäsenilleen alueen puolustuksesta vastaava sotilasliitto."
Selonteosta mietinnön antanut puolustusvaliokunta asettui vahvasti tukemaan hallituksen liittoutumattomuus-linjaa.
Miina-aikataulusta
laaja hajontaa
Miinoista luopumisesta eduskunnassa on monta aikataulua. Kokoomuksen johto käveli omien puolustusvaliokunnassa istuvien jäsentensä yli ja lähtee nyt siitä, että käyttökelpoisia miinoja ei tulisi hävittää ennenaikaisesti. Valiokunnassa kokoomuslaiset hyväksyivät hallituksen aikataulun.Sen mukaan Suomi liittyy Ottawan miinankieltosopimukseen vuonna 2021 ja luopuu jalkaväkimiinoista vuoteen 2016 mennessä.
Hallitusrintama irvaili kokoomuksen kääntäneen kelkkansa, kun joutui oppositioon. "Valiokunnassa puolueen kokeneet ja asiantuntevat jäsenet saattoivat yhtyä hallituksen harkittuun kantaan, mutta puoluejohto käveli ryhmässä näiden edustajien yli", keskustan Lankia piikitteli ja kummasteli, ettei kokoomusjohdolle kelpaa Vanhasen hallituksen runsaalla vaalikaudella pidentämä siirtymäaikataulu.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz selitti, että aiemmin otettiin aikatauluun periaatekanta, nyt konkreettinen kanta.
Vihreät vaativat nopeampaa aikataulua. Ulla Anttila esitti lausumaa, jonka mukaan Suomi allekirjoittaisi Ottawan sopimuksen jo maaliskuun 2007 mennessä. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat kokoomuksen tavoin miinojen hitaamman hävittämisen linjalla.
Puolustusvaliokunta vilkutti vihreää valoa sille, että EU:n mandaatti riittää nopean toiminnan taistelujoukoille. Backmanin mielestä ei ole syytä linjata lain sisältöä ennen kuin työryhmän esitys valmistuu. Vasemmistoliiton Jaakko Laakso puolusti tiukasti YK:n ja Etyjin mandaattia.