Onko oikein, että vanhemmat voivat valita lapselleen opinahjoksi jonkin muun kuin lähikoulun? Tähän kysymykseen on haettu vastauksia eri eduskuntapuolueilta viime päivinä.
Niin sanottu koulushoppailu on yleistynyt Suomessa, ja siitä kannetaan huolta sekä keskustassa että vasemmistoliitossa.
Educa-messuilla lauantaina puhuneet keskustan ja vasemmistoliiton puheenjohtajat Juha Sipilä ja Paavo Arhinmäki haluaisivat puuttua koulushoppailuun. Arhimäki olisi valmis jopa kieltämään sen tietyin ehdoin.
– Mielestäni vain perustelluista syistä pitäisi voida hakea muualle opiskelemaan. Esimerkiksi musiikki- tai kielipainotteisuuden takia, Arhinmäki sanoi Educa-messujen puheenjohtajapaneelissa.
Samassa tilaisuudessa esiintynyt ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ilmoittaa kotisivuillaan, ettei kokoomus halua rajoittaa perheiden oikeutta valita lapselleen koulua.
– Kannatamme ja puolustamme sitkeästi vapaata hakeutumisoikeutta. Kotiosoite ei voi rajoittaa mahdollisuuksia, mihin kouluun lapsi tai nuori voi hakeutua. Oikeus valita koulu on keskeinen osa mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Kaikki koulutetaan
Grahn-Laasonen muistuttaa suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakivestä: kaikki lapset ja nuoret koulutetaan kotitaustasta riippumatta. Suomessa vanhemmat ovat hänen mielestään voineet luottaa siihen, että ”lähikoulu on maailman paras koulu”.
– Viime vuosina usko suomalaisen koulutusjärjestelmän tasa-arvoon on alkanut horjua. Erot siinä, kuinka paljon kunnat panostavat koulutukseen, ovat kasvaneet. Opetusryhmien koot vaihtelevat, samoin tarjolla olevan opetuksen, kielivalikoimien ja valinnaisuuden määrä. Joissain kunnissa ja kouluissa on tarjolla huomattavasti vähemmän opetusta kuin toisissa. Se näkyy väistämättä oppimistuloksissa ja asettaa lapset ja nuoret epätasa-arvoiseen asemaan.
Alueellinen eriytyminen näkyy ministerin mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla: esimerkiksi Helsingissä kohdistetaan lisää resursseja kouluihin, joissa on lisäresursseille on tarvetta esimerkiksi sosiaalisista syistä. Grahn-Laasosen mielestä suurin yksittäinen syy alueelliseen eriytymiseen on asuntopolitiikassa.
– On tunnustuksen vaativa tosiasia, että koulutuksellinen tasa-arvo on Suomessa heikkenemässä monista syistä.
Grahn-Laasonen ei puuttuisi koulushoppailuun vaan syihin ilmiön taustalla.
– Siksi koulutukseen tulee panostaa ja koulutuksesta tehdä yksi tulevan strategisen hallitusohjelman kärkiasioista.