Ko­koo­mus ää­nes­tyt­tää edus­kun­taa liit­tou­tu­mat­to­muu­des­ta

Kokoomus haastaa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa lähtökohtana olevan näkemyksen Suomen liittoutumattomuudesta.

Kokoomus haastaa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa lähtökohtana olevan näkemyksen Suomen liittoutumattomuudesta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esitti maanantaina selontekoa koskevassa keskustelussa lausumaehdotuksen, jonka mukaan Suomea ei voi enää pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Katainen perusteli näkemystään sillä, että Suomi on sitoutunut Euroopan unionin arvoyhteisöön, johon kuuluvat muun muassa solidaarisuuslauseke ja turvatakuut. EU on hänen mielestään paitsi turvallisuus- myös puolustusyhteisö.

- Olemme saaneet muilta jäsenmailta turvatakuut ja sitoutuneet auttamaan toisia mahdollisen hädän hetkellä, Katainen huomautti.

Eduskunta äänestää turvallisuuspoliittisen linjan määrittelystä tiistaina. Silloin ratkaistaan myös se, vaatiiko eduskunta kokoomuksen esittämällä tavalla suoraan rauhanturvalain muuttamista siten, että pelkkä EU:n oma valtuutus riittää kriisinhallintaoperaatioissa.

Puolustusvaliokunta näytti tälle periaatteelle varovaisesti vihreää valoa, mutta korosti asian päättämistä vasta keväällä virkamiesvalmistelun jälkeen. Presidentti Tarja Halonen on suhtautunut hyvin varauksellisesti YK:n ohittamiseen EU:n nopean toiminnan joukkojen käytössä.

Kokoomus sai liittoutumattomuutta koskevalle arvostelulle sanallista tukea myös hallituksen sisältä. RKP:n Christina Gestrin piti "kaikkein hälyttävimpänä" selonteossa sitä, että siinä todettiin toistuvasti Suomen olevan edelleen liittoutumaton. Hänen mukaansa se oli vanhaa liturgiaa muuttuneessa maailmassa.


Miina-aikataulusta
monia mielipiteitä

Kokoomuksen johto on lisäksi tyytymätön hallituksen esittämään jalkaväkimiinojen hävittämistä koskevaan aikatauluun, jonka puolustusvaliokunnassa istuvat puolueen edustajat hyväksyivät mietintöä laadittaessa.

Kataisen mielestä käyttökelpoisia miinoja ei tulisi hävittää ennenaikaisesti.

Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia moitti suurinta oppositiopuoluetta kokoomusta irtautumisesta miinakysymyksessä laajasta kansallisesta yksituumaisuudesta.

- Valiokunnassa puolueen kokeneet ja asiantuntevat jäsenet saattoivat yhtyä hallituksen harkittuun kantaan, mutta puoluejohto käveli ryhmässä näiden edustajien yli, Lankia kuvaili tapahtunutta.

Lankia muistutti, että kokoomus oli päättämässä Lipposen kakkoshallituksessa, että Suomi ratifioi Ottawan sopimuksen vuonna 2006. Vanhasen hallituksen runsaalla vaalikaudella pidentämä aikataulu ei Lankian mukaan kelpaa nyt vielä pitempää siirtymäkautta vaativalle kokoomusjohdolle.

Lankia korosti, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton. EU ei ole sotilasliitto.


Linjan hyväksyminen
muotoilua tärkeämpää

SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman piti tärkeimpänä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa yhteisen linjan hyväksymistä ja siihen sitoutumista, ei sitä kuvaavien yksityiskohtien sanamuotoa.

- Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee yksiselitteisen selvästi hallituksen ja tasavallan presidentin turvallisuus- ja puolustuspoliittista linjaa. Se vastaa kansallisia etujamme ja turvaa Suomen aseman muuttuvassa maailmassa, Backman vakuutti.

SDP:n ryhmäkään ei pidä tarpeellisena linjata rauhanturvalain sisältöä ennen sen uudistamista valmistelevan työryhmän työn valmistumista.

Vasemmistoliiton Jaakko Laakso korosti YK:n tärkeyttä maailmanrauhan turvaamisessa. EU:n taistelujoukkoja ei vasemmistoliiton ryhmän mielestä saa käyttää ilman YK:n tai Etyjin mandaattia.

- Ilman YK:n valtuutusta EU:n kriisinhallintaoperaatiot murentavat kansainvälistä oikeusjärjestystä ja vievät pohjaa EU:n asemalta oikeusjärjestyksen edistäjänä, Laakso sanoi.

Vasemmistoliitto vastustaa lisäksi ns. vapaaehtoistoimintaan perustuvien maakuntajoukkojen perustamista.

Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis ja perussuomalaisten Tony Halme haluaisivat niin ikään hävittää jalkaväkimiinat hitaammassa aikataulussa kuin hallitus esittää.

Selonteon mukaan Suomi liittyy Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja luopuu jalkaväkimiinoista vuoteen 2016 mennessä. Vihreiden Ulla Anttila esitti lausumaa, jonka mukaan Suomen tulee allekirjoittaa sopimus jo maaliskuuhun 2007 mennessä.

Ilmoita asiavirheestä