Kokoomuksen varainhankinta tuotti viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan vajaat miljoona euroa, ja sen päälle se sai puoluetukea 3,5 miljoonaa euroa. Puolueen talous näyttäisi olevan nyt kunnossa, vaikka aina näin ei ole ollut.
Korviaan myöten velkaantunut kokoomus ryhtyi 1990-luvun alussa laittamaan talousasioitaan pakon edessä kuntoon. Puolueelle oli kertynyt velkaa jopa 70 miljoonaa markkaa eli noin 12 miljoonaa euroa.
Ryhtiliikkeen keinot olivat yritysmaailmasta tuttuja. Henkilökuntaa saneerattiin. Puolueen läheisyydestä löytyvien säätiöiden omistuksia järjestettiin uudelleen, ja niistä ruvettiin likistämään puolueelle lisää rahaa. Kaikki toiminta politiikkaa lukuun ottamatta yhtiöitettiin.
– Jo silloin tämä perinteinen tapa rahoittaa puolueita, eli rahan kerjääminen, alkoi näyttää minusta huonolta, kertoo kokoomuksen taloutta parikymmentä vuotta pyörittänyt hallintopäällikkö Jarmo Pekkala.
Puolueessa huomattiin, että yrityksiltä sai helpommin rahaa, jos myi näille lippuja seminaareihin tai tauluja kokoushuoneen seinälle.
Kokoomuksen viestinnästä vastaa yritys nimeltä Kansallisverkko, kirjanpidon ja tekniikan hoitaa Kansallispalvelu.
Mainontaa, kokoustamista ja seminaareja varten perustettiin Kansallismedia. Sen kautta kokoomus järjestää vaaliseminaarinsa ja taulukauppansa. Toimintaperiaatteena on, että kokoomusehdokkaat myyvät lippuja Kansallismedian järjestämiin seminaareihin ja saavat vaalikassaansa osuuden tuotosta. Ilmoitus- ja valvontavelvollisuus on ehdokkaalla itsellään.
Yksi merkittävin seminaarijärjestäjä on Helsingin elinkeinoelämän kunnallispalvelut -nimellä pyörinyt firma, joka myöhemmin vaihtoi nimensä Helsingin Kansallismediaksi. Se vastaa pääkaupunkiseudun kokoomusehdokkaiden varainkeruusta.
Velaton puolue
Kokoomuksen pari vuosikymmentä kestänyt talouskuuri on tepsinyt. Puolueesta tuli velaton viime vuoden marraskuussa.
Samalla sen rahankeräys on mennyt käytännössä täysin pimentoon. Yritysten tililiikenne on salaista, ja sitä sääntelevät eri lait kuin puolueita.
– Vuonna 2007 puolue on laskuttanut näiltä yhtiöiltä 219 000 euroa, eli se on se yhtiöistä saatu hyvä. Nyt kun kaikki ovat sen kimpussa, että onko siellä jotakin kummallista, olemme osin avanneet asiaa. Emme silti ole yksipuolisesti halunneet kertoa, keiltä olemme saaneet tukimaksuja, kokoomusyritysten toimitusjohtajana toimiva Pekkala sanoo.
Puoluesihteeri Taru Tujunen on aiemmin sanonut, ettei näe puolueiden yritysten asemaa muista yrityksistä poikkeavana, vaikka nämä vastaavatkin puolueen rahavirroista. Hän on suhtautunut erittäin kielteisesti ehdotuksiin, että kokoomus keskustan tavoin ilmoittaisi vapaaehtoisesti tukijansa.
Säätiöitä, omia ja muiden
Yhtiöidensä lisäksi kokoomus saa rahaa säätiöiden kautta. Kesäkuussa julkisuuteen nousi tieto Teollisuuden ja työnantajain TT-säätiön lahjoittamasta 150 000 eurosta.
Kokoomuksella on myös varakkaita omia säätiöitä. Varsinkin Helsingin kokoomusta rahoittaa 1959 perustettu Kansallissäätiö. Se omisti pitkään Kansallistalon, mutta myi sen reilu vuosi sitten ja sijoitti rahat edelleen. Säätiön varallisuus on noin 3, 5 miljoonaa euroa.
Kokoomuksen keskusjärjestön iso tukija on 1932 perustettu Kansallisen kokoomuspuolueen säätiöltä. Sen varallisuus on osakesalkussa ja kiinteistöomistuksissa muun muassa Turun Harjattulassa.
Säätiöiltään kokoomus sai 2007 noin 370 000 euroa.
Sarjassa kerrotaan puolueiden rahoituslähteistä.