Ydinvoiman lisärakentamiseen ja päästövähennyksiin perustuva ympäristöpolitiikka on kokoomuksen järkivihreää toimintaa, puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen maalasi lauantaina Loviisassa. Puheessaan kokoomuksen puoluevaltuuston edessä hän vertaili näyttävästi vihreiden ja kokoomuksen ympäristöpolitiikkaa, korostaen jälkimmäisten "järkivihreyttä".
Puheen jälkeen Katainen sanoi halunneensa monipuolistaa sitä käsitystä, mitä vihreys ja vastuullisuus ympäristöasioissa ovat.
"Vihreät katsovat ympäristöpolitiikkaa keinojen kautta, keinot halutaan ideologisoida. Olemme päämäärästä heidän kanssaan samaa mieltä, mutta keinoista emme. Emme usko pakottamiseen", Katainen sanoi.
"Jokainen määrittää itse oman vihreytensä tason, mutta me kannatamme yhtä suuria päästövähennyksiä kuin vihreät. Kannatamme saman verran uusiutuvaa energiaa kuin vihreät, mutta poikkeuksena heihin kannatamme myös vesivoimaa sekä hiilivoiman ja venäläisen ydinvoiman korvaamista kotimaisella", Katainen totesi.
Hallituksessa vihreän eri sävyt ovat kuitenkin olleet tähän asti hänen mukaansa pääsääntöisesti hyvin sekoitettavissa ja vihreiltä on tullut kokoomukselle tukea muun muassa vähäpäästöisiä autoja suosivassa autoveroratkaisussa. Ydinvoima kuitenkin jakaa hallituksen täysin.
Rakkaudentunnustus hyvinvointiyhteiskunnalle
Aiemmin päivällä kokoomuksen puoluevaltuuston edessä Katainen kuulosti toisaalta myös syntyperäiseltä demarilta, kun hän julisti "rakastavansa" hyvinvointiyhteiskuntaa.
"Kaikista vaikein kysytään taas: rakastammeko hyvinvointiyhteiskuntaa niin paljon, että julkinen talous pannaan kuntoon? Kokoomus vastaa tähän kyllä."
Kuntoon panemiseen hän vastasi viiden kohdan ohjelmalla, johon sisältyy työttömistä huolehtimista, työurien pidentämistä, maltillisia palkkaratkaisuja, valtion ylivelkaantumisen katkaisua ja uusien työpaikkojen luomista.
Valtiovarainministeri ei halunnut ennakoida raameja tai tasoa tuleville palkankorotuksille, mutta varoitti, että Suomi ei kestä palkkaratkaisuissa virheitä - eli käytännössä liian korkeita palkankorotuksia keskellä talouskriisiä. Neuvottelujen osapuolten kriisitietoisuus on kuitenkin korkea, hän totesi.
"Palkkakilpailu, jossa kytätään mitä naapuriliitto tekee, sopii tässä vaiheessa erittäin huonosti työllisyysajatteluun."