Kokoomus esittää, että Irakin auttaminen taloudellisesti on tehtävä ehdolliseksi, jos Irak ei ota vastaan omia kansalaisiaan.
Eduskunta käsitteli keskiviikkona pääministerin sote-ilmoituksen jälkeen Irak-selonteosta.
Kokoomuksen puheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) muistuttaa, ettei Suomella ole Irakin kanssa vieläkään voimassa olevaa palautussopimusta. Naapurimaa Ruotsilla sopimus on olemassa, mutta Irak ei noudata sitä. Neuvottelut Suomen kanssa palautussopimuksesta ovat siirtyneet näillä näkymin syksyyn.
– Tästä on tehtävä se johtopäätös, että Irakin hallinto ei halua kansalaisiaantote takaisin, mutta kansainvälinen apu kelpaa mainiosti.
Miljoonia virtaa
Kiuru muistuttaa, että ensi vuonna on tarkoitus antaa maalle tukea ulkoministeriöltä ja puolustusministeriöltä melkein 25 miljoonaa euroa. Tämän kevään lisätalousarviossa Irak sai Suomelta viitisen miljoonaa euroa humanitaarisen apuun ja miinanraivaukseen.
Kiuru lähtee siitä, että ehdollistaminen on tehtävä yhdessä EU-maiden kanssa, jotta vipuvarsi on riittävä.
– Mukana järjestelyissä pitäisi olla erityisesti Saksa ja Ranska, jotta tulosta syntyisi.
Ihmisoikeuksia loukataan
Selonteon taustalla on lähtökohta, että Suomi jatkaa turvallisuusyhteistyötä Irakissa myös ensi vuonna osana kansainvälistä koalitiota.
Vuonna 2015 Suomeen saapui kaikkiaan 32 500 turvapaikanhakijaa. Heistä irakilaisia oli noin 20 500.
Kiuru korostaa, että kielteisten ja lainvoimaisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut.
– Työskentely Irakin hallinnon kanssa on vaikeaa. Irak ei halua ottaa takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole Suomessa laillista lupaa oleskelulleen. Palautukset ontuvat Irakin hallinnon asenteen vuoksi. Tämä on ristiriidassa maan oman perustuslain kanssa. Keneltäkään ei pidä riistää oikeutta kotimaahansa.
Kiuru toteaakin itävänsä Irakin kielteistä asennetta omiin kansalaisiinsa ihmisoikeusloukkauksena.
Kiuru on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen.
– Valiokunta kiinnitti talousarviomietinnössään jo viime vuoden lopulla huomiota palautuksiin.
Mietinnön mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta. Lisäksi se lisää sisäisen turvallisuuden riskejä.