Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) näkee kokoomuksen kriisin lähteneen liikkeelle jo vuoden 1987 hallitusratkaisusta, kun presidentti Mauno Koivisto rakensi pankinjohtaja Harri Holkerin (kok.) avustuksella sinipunahallituksen.
"Kokoomuksen kannalta menettely oli haitallista, kun se joutui neljäksi vuodeksi sosialidemokraattien apupuolueeksi", sanoi Väyrynen Riihi-säätiön luentotilaisuudessa Oulussa lauantaina.
Väyrysen mielestä kokoomus ei ole vieläkään toipunut takaiskusta. Hän viittasi kokoomuksen johtajakriisiin, kun puheenjohtaja Ville Itälä luopuu asemastaan kesän puoluekokouksessa.
Kokoomus olisi hänen mielestään menestynyt vaaleissa paremmin, jos hallitus olisi tehty ns. kassakaappisopimuksen mukaisesti. "Se olisi pysynyt pitempään hallituspuolueena. Tuolloin menetettiin porvariyhteistyön kultainen hetki", Väyrynen totesi.
Keskustalle kävi
lopulta hyvin
Keskustalle Holkerin hallituksen muodostaminen koitui lopulta Väyrysen mukaan onneksi. "Näin ennustin jo tuolloin", hän muistutti.
"Kun puolue oli vuoden 1970 murskatappion jälkeen kamppaillut keskisuurten puolueiden sarjassa, se pääsi vuoden 1987 epädemokraattisen hallitusratkaisun ja Holkerin hallituksen epäonnistumisen vuoksi nostamaan tuntuvasti kannatustaan", Väyrynen totesi.
Jo vuoden 1988 presidentinvaaleissa keskusta voitti kokoomuksen ja vuosikymmenen lopulla keskusta nousi kilvoittelemaan suurimman puolueen asemasta. "Siirryimme suurten puolueiden sarjaan ja siellä olemme pysyneet", Väyrynen muistutti.
Koiviston menettely epädemokraattista
Paavo Väyrynen ei ole antanut presidentti Mauno Koivistolle anteeksi tämän otteita vuoden 1987 tapahtumissa. Hän kertasi ihmetteli, mikseivät tutkijat ole halunneet palata noihin vuosiin. "Se johtuu varmasti paljolti siitä, että historia kirjoitetaan aina voittajien näkökulmasta", vastasi Väyrynen omaan kysymykseensä.
Hallitusratkaisun yhteydessä Koivisto rikkoi Väyrysen mielestä räikeällä tavalla demokratian ja parlamentarismin periaatteita.
"Keskiryhmät ja kokoomus olivat sopineet, että ne pyrkivät laajapohjaiseen hallitukseen yhdessä sosialidemokraattien kanssa. Ellei SDP olisi tähän suostunut, keskiryhmät ja kokoomus olisivat pyrkineet muodostaan hallituksen keskenään", Väyrynen kertoi.
Presidentti Koivisto syrjäytti Väyrysen käsityksen mukaan kokonaan eduskunnan puhemies Ilkka Suomisen (kok.). "Hän ohjasi hallitusratkaisun eduskunnan enemmistön muodostaneiden puolueiden tahdon vastaisesti eduskunnan ulkopuolelta poimittuja henkilöitä käyttäen", Väyrynen sanoi.
"Holkeri oli sitoutunut viemään kokoomuksen sen oman tahdon vastaisesti samaan hallitukseen SDP:n kanssa."
Uusi perustuslaki
ei olisi sallinut tätä
Väyrynen kertoi, että Koivisto ei puhunut puhemies Suomisen kanssa lainkaan hallituksen muodostamisesta tämän käydessä normaalikäytännön mukaisesti presidentin luona. "Koivisto puhui vaan säästä ja linnasta avautuvasta näköalasta."
Jos nykyinen perustuslaki olisi ollut jo tuolloin voimassa, SDP olisi Väyrysen mukaan joutunut vakavasti harkitsemaan osallistumista samaan hallitukseen sekä keskustan että kokoomuksen kanssa. "Ellei se olisi ollut tähän valmis, Suomeen olisi syntynyt keskiryhmien ja kokoomuksen yhteishallitus."
Paavo Väyrynen muisteli kirjoittaneensa Koivistolle huolestaan, että keskusta syrjäytetään. "Koivisto ei reagoinut kirjeeseen. Se oli outoa, koska tavallisesti hän vastasi kirjeisiin", Väyrynen totesi.
Onneton ratkaisu Suomen kannalta
Vuoden 1987 hallitusratkaisu oli Väyrysen mielestä onneton paitsi keskustalle myös Suomelle. Hänen mielestään vahvan markan talouspolitiikka epäonnistui täydellisesti.
"Keskusta yritti selvittää mitä Koivisto vahvan markan politiikalla tarkoitti: vakaata markkaa vai kallista markkaa. Vastaukset olivat ristiriitaisia."
"Noudatettu talouspolitiikka johti syöksykierteeseen, jollaista ei aikaisemmin oltu koettu, ei ennen eikä sen jälkeenkään", Väyrynen moukaroi.
Emu-jäsenyys on turmiollinen
Väyrynen ei hyväksy vieläkään Suomen liittymistä rahaliittoon. "Emu-jäsenyys tarkoitti käytännössä 40 prosentin devalvaatiota, mutta siitä ei puhuta", Väyrynen väittää. Suomi on hänen mielestään kärsinyt eurosta suuresti. Eritoten metsäteollisuus ja it-ala ovat haavoittuneet.
"Vientiteollisuudella on pahoja ongelmia, mutta sitä ei tunnusteta. Ei tämä Emussa oleminen ole totisesti mitään herkkua."
Kaupunginkirjaston Pakkala-salissa käytiin Väyrysen luennon pohjalta vilkas keskustelu. Väyrynen joutui vastaamaan myös kuuluisan lauseen paikkansapitävyydestä: soittiko hän todella lääkärille kysyäkseen "voiko vitutukseen kuolla". Väyrynen ei vastannut suoraan, vaan myhäili, että hän oli kovasti pettynyt hallitusratkaisusta sekä itsensä että Suomen puolesta.
Väyrystä harmittaa vuoden 1987 tilannetta enemmän vuoden 1994 presidentinvaalit, kun "minut pudotettiin vaalien toiselta kierrokselta". Väyrynen viittasi väitteeseen Venäjältä tilatusta nootista. "Kukaan ei tutkinut silloin mistä tieto oli peräisin", hän viittasi kansaedustaja Anneli Jäätteenmäen kohtaloon Irak-vuodossa.